Aavekuiskaaja, Unelmien poikamiestyttö ja Good Wife kaikki loppui melkein samassa rytäkässä. Onneksi sentään vielä tulee Big Brother ettei tälläinen tv-holisti mene aivan pois raiteiltaan. Olen joskus miettinyt että miten ihmeessä toisilla tuntuu riittävän aikaa jos vaikka mihin mutta itsellänikin olisi valtavasti tunteja viikossa jos laittaisin tv:n säppiin. Olen kuitenkin tyytyväinen näin joten telkku saa edelleen olla jokapäiväinen osa elämääni. Elättelen kovasti toiveita että sunnuntaina BB:stä häädettäisiin Salami. (Joo, ei ole kirjoitusvirhe ja joo, olen lapsellinen) On ollut jännä seurata miten omasta suosikista tulee yhtäkkiä inhokki. Ja toisaalta Sebastian josta sanoin miehelle että toi on niin ekana ulkona on yhtäkkiä tullut mieleinen voittajasuosikki Tanjan ohella vaikka normaalielämässä en voisi kuvitellakkaan pitäväni Sebun kaltaisesta ihmisestä. Tarkoittaakohan tämä sitä että ihmisiin pitäisi ensin tutustua ja sitten vasta tuomita?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti