Tyynygate

Ostin Eurokankaasta valkoista pellavaa että puoliso saa surauttaa makkariin uudet tyynynpäälliset. Joku hikipää kun oli taas meillä saanut jätettyä takaraivonsa kuvan liinaan ja voin kertoa ettei lähtenyt edes kloritella. (Jeesus kun ei kuulu elämääni niin jätetään käärinliinat jollekin toiselle) Siippa oli todennäköisin syin epäilty tästä rikoksesta ja itse en vieläkään/edelleenkään osaa ommella joten syyllisen on korjattava jälkensä....(Olenko koskaan kertonut miten olen tehnyt tyynyyn applikaatiota ja aplikoin sen tyynyn kiinni housuihini)  Mies kaivoi ompelukoneen naftaliinista ja alkoi huristelemaan;
ei ollut kuulemma ihan helpoimmasta päästä se kangas kun se venu ja vanu ja rynttäänty. Saatoin siinä sitten käyttää sellaista kieltä kuin "Ei tää mikään kympin suoritus ole" samalla kun roikottelin sitä päällistä kynsissäni.

   Päivän opetus: Ompeleva mies on herkässä mielentilassa, älä siis v*ttuille!  Älä kirjoita facebookkiin että miehesi juuri pujottaa lankaa neulan silmään. Älä käytä sanontaa; tää on kun juosten kustu.

Kuvan isot tyynyt on ne jotka asettelin ompeluksien jälkeen; me käytiin ostamassa ne Terrasta.... Mä olen tyytyväinen ja puolisokin ehkä joskus unohtaa kokemansa; oppii sanomaan että mun nelonen näyttää purjeveneeltä....