Sunnuntai tekee meidän äidin ruuat

     Sörssäsin suklaakeksitaikinaan bilareita (niitä kaaran mallisia vaahtonamuja) jotka olin saksinut pienehköiksi. Tuli ihan äärimmäisen hyvää! Niin hyvää, että ekan kerran ne olivat sopivia yhdelle pellille... mässäsin siis vähää vaille puolet taikinasta siinä "leipomisen" ohessa. Näissä kekseissä olisi suklaabiilareitakin mutta iski karmaiseva nälkä kesken taikinan suunnittelemisen ja mää hotkaisin ne                                                          suklaapäällysteiset menopelit ettei verensokeri laske liian alas.
                                   ( Mää muutun äkäiseksi ämmäksi nälkäisenä; suojelin siis jälkeläistäni ja puolisoa.)

Biilarit suli keksiin sellaisiksi pehmeiksi, veteliksi ja sitkeiksi yllätyksiksi. Päälle sulattelin valkosuklaata ja heittelin perään kahta sortimenttia suklaisia nonparelleja.

 Ohjeet suklaakeksitaikinaan löytyy tämän pussin kyljestä. Vaihdan aina öljyn tilalle sulatettua voita; ekalla kerralla kun tein ei kaapista                                          löytynyt öljyä ja piti soveltaa. Koska tulos oli maistuva ei ole koskaan tullut kokeiltua sitä öljyä...

       Tämä oli nyt hengähdystaukopostaus ja seuraavaksi tulee taas sokka irti - postaus aiheella "Ämmät haaskalla"  Hienosti mää taas                ujutin Petri Nygårdin lyriikan tekstin joukkoon; suosittujen hakusanojen pitäisi kasvattaa blogin lukijamäärää. Kyllä, olen itsekkin fundeerannut, että Petri Nygårdia hakeva persoona ei todennäköisesti pysähdy lukemaan keski-ikäisen kotiäidin valitusta siitä                                     miten mikään ei mene niinkuin Strömsöössä.  Paitsi paskanaapureilla...