14 yhteistä vuotta ja reikäni vieläkin kiehtoo puolisoa.

Sain haasteen Me Wämili - blogista, kiitos, tykkään näistä aina hirmuisesti. En nyt sinkauta tätä kenellekään eteenpäin, mutta jos joku ehtii tähän joulun pyhinä vastata, niin napatkaa mukaan.

1. Mikä halusit / haluaisit olla isona?

Halusin tulla sairaanhoitajaksi, mutta sitten kuulin opiskeluvaiheessa treenattavan pistämistä toisiin opiskelijoihin. Se ei olisi haitannut, mutta sitten ne muut olisivat halunneet pistää meitsiä. Juu, ei kiitos. Olen varustettu niin huonoilla suonilla, että verinäytteet joudutaan yleensä ottamaan kämmenselästä, jos ei ole tosi taituri neulan varressa. (Täytyy kyllä myöntää parin kokeilukerran jälkeen laittavani stopin käsitaipeen rönkkimiselle.) Lähdin sitten kauppikseen.

Isona haluan olla justiinsa sitä mitä nytkin; kotirouva, Emp. (Elän mieheni palkalla.)

2. Jos olisit vaate,mikä vaate olisit ? Miksi?

Haluaisin olla kokoa 62 olevat pehmeäksi kulutetut fleecekalsarit. Lämpimät, maailmaa syleilevät, kaiken sallivat ja mukavat. Taidan kyllä olla tukisukka; arkisen värinen, huumorintajuton ja jalassa paljastun takakireäksi.

3. Mikä on seuraava käsityö / sisustus / harraste projektisi?

Tänä jouluna iski oudohko vimma tehdä itse kortteja. Askartelinkin niitä useamman kappaleen washiteipin kanssa. Vai voiko sanoa teipin vetämistä korttipohjalle askartelemiseksi? Jaa-a. Muistin sitten Tiikeristä ostamani leimasimet.

 Ja sitten alkoi tulemaan liukuhihnalta Iloisen Joulan toivotuksia....

Lannistuin korttitehtaalta syntyneestä sekundasta vain hetkellisesti ja jotten nyt vallan tuhlannut raaka-aineita niin onneksi muistin Jemellä Pieniä onnen avaimia - blogissa olleen tosi hienoja tuikkupusseja. Silppusin korteista alareunat pois ja jäljelle jääneestä yläreunasta tuunasin minigrippipussiin tuikkuja. Tarra kylkeen ja tuli hyviä pikku tuliaisia. Muistan kyllä taas muutaman juhlakauden kortit jättää sellaisten ihmisten tehtäväksi, jotka osaavat.

Tästä tuli mieleen joulu vuonna 1996, kun iski oudohko vimma tehdä Back Street Boyseja jumaloineelle siskolleni fanipaita. Siihen maailman aikaan oli kovin erikoisia sellaiset silitettävät kuvat, mitä nykyään voi tulostella kotona mielin määrin. Ostin Ärrältä hienon ulkomaalaisen lehden, jossa sellainen silitettävä erikoisuus oli. Sain sen kiinni t-paitaan ja sitten mahti-idean kirjoitella siihen kuvan viereen tekstiilitusseilla. Tuli vähän sellaista Iloisen Joulan tyylistä. En lannistunut vaan päätin silpata sen kuvan irti ja tehdä siitä pienen sohvatyynyn. Ei se sitten luonnistunut ja sisko sai joululahjaksi Back Street Boys neulatyynyn.

4. Montako joululahjaa toivoisit saavasi tänä jouluna?

Olin mukana Salaisessa Jouluystävässä ja sain vastaanottaa kolme mahtavaa pakettia. Lähettäjäksi paljastui Santra Rakkaudesta jouluun ja Oivalluksia & Erehdyksiä - blogeista. Kiitos, kaikki olivat kovasti mieleisiä. Suklaan kerkesin syömään ennen kuvan ottamista, jos joku tarkkasilmäinen huomaa Geishan paperin olevan tyhjä. 

Poikkeuksellisesti toivoin puolisolta lahjaa tänä vuonna. Eikä edes maksa mitään, päinvastoin säästää rahaa. Pyysin, ettei hän sannoita postilaatikolla paskanaapureiden kohdalta tannerta ollenkaan koko talvena eikä varsinkaan keväällä kun tulee liukkaat. Siippa ensin kieltäytyi vedoten sen olevan töykeää ja epäkohteliasta, mutta vetäisin esiin valttikorttini; tärisevän alahuuleni. 

Sanonko mikä on töykeää ja epäkohteliasta: Viime suven aloituksena meillä juhlisti peruskoulun päättymistä puolet kaupungin peruskoulunsa päättäneistä. Tuossa ne pihassa grillailivat ja nauroivat. (Meidän lapsi ei kyllä nauranut niinä muutama kertana kun kävin omasta mielestäni viljelemässä vallan mainioita huumorin kukkasia.) Tulin kävelyltä ja katselin, että jumaleisson; Yksi niistä bilettäjistä oli aivan lärvit. Ennenkuin kerkesin keikauttaa bailaajan kylkiasentoon ja soittamaan hänen huoltajalleen niin enkös sitten tajunnut sen olevan vielä karvaisempi kuin oma mukulani. Sehän oli sitten naapurin isäntä liittynyt juhlijoiden joukkoon, ympäripäissänsä lasten kekkereillä. Puoliso sen kävi sitten husuttamassa omaan kotiinsa nuokkumaan. Meni jonkun aikaa ja eikös se sankari sitten ollut takaisin 16-vuotiaiden joukossa. Puoliso kävi sen sitten taas hätyyttämässä omaan kotiinsa, mutta matka tyssäsi lukossa olevaan oveen. Yksi V-V:n tovereista harrastaa jotain judoakarateajujutsua ja potkaisi oven sisään, että pääsi sankari omalle puolelleen huilimaan. Se oli kaikkien alle 18-vuotiaiden mielestä mahtava temppu. Tälläisen takakireän, huumorintajuttoman, keski-ikäisen akan mielestä se ei ollut. En ole kehdannut katsoa jälkikasvunsa kavereiden vanhempia silmiin sen jälkeen. "Oltiin V-V:llä syömässä makkaraa, kun ***** monotti niiden pöytään keskellä päivää sammuneen naapurin oven auki." Hienoa.

Ei siis santaa, ei sepeliä, ei hiekkaa, ei murustakaan. Jos olisin halunnut esitellä lapselleni miten alkoholistit elävät, niin en nyt sanoisi olevani toisella kierroksella avioliittojen suhteen.

5. Millaisessa kodissa asut?

Pinkopahviseinäisessä, joten kaikki on vinksin vonksin ja joskus kuulee asioita, joita ei halua kuulla. Kuten esimerkiksi sitä, kun edelliset seinänaapurit söivät keittiössä Kismettiä. Sehän on niin hyvää ettei sanotuksi saa, joten sitä ne varmaan köökissään voihkivat.

6. Kuvaile sisustustyyliäsi kolmella sanalla ?

Ikeastakirppariltaroskiksesta, valkoista ja teini hiljakkoin määritteli asian "Tällälailla sisustetaan kesämökeillä."

7. Mieleenpainuvin hetki elämässäsi?

Makasin lattialla taaperon vieressä ja tunsin ihan fyysisesti miten selästä alkoi kasvaa siiven tyngät. Tuli todella vahva tunne, että elämä kantaa mut ja parin sekunnin miettimisajalla tajusin, että se on loppu nyt. Seuraavana päivänä rimpauttelin V-V:n biologiselle isälle ja ilmoitin mihin kellonlyömään voi tulla hakemaan omaisuutensa.

Ehkä mulla oli vaan kramppi lattialla makaamisesta eikä mitään yliluonnollista tapahtunut.

8. Mistä unelmoit?

Sohvalla istumisesta; irtokarkki pussi oikeassa ja kaukosäädin vasemmassa kädessä.

Toivekoti ja Puutarha 2/2009 lehden löytymisestä. Se puuttuu mun varastoista.

 

9. Missä näet itsesi kolmen vuoden kuluttua?

Poraa roinottelen, koska jälkikasvu on pakkaamassa muuttokuormaansa ja irroittelee napanuoraansa. Se sanoo "Jumalauta mutsi, päästä nyt välittömästi siitä auton ovesta, tästä on jo kuukausia jauhettu!"

10. Miten vietät itsenäisyyspäivää?

Yleensä toljottelen yksinäni telkkarista Linnan juhlia, koska mies on melkein poikkeuksetta ollut töissä. Jota seikkaa en ollenkaan ymmärrä. koska mies tekee työvuorolistat. Miten niin ei voi muka haarukoida kaikkia juhlapyhiä niin ettei ne osu omalle kohdalle?

11. Mitäs huomenna? ^_^

Olen pohtinut miksi ihmeessä monessa paidassa ja puserossa on samassa kohtaa reikä. Tai useita reikiä. Tuossa oikeassa kyljessä, niillä main missä joskus meitsillä oli umpisuoli. Mutta minähän pyyhin käteni puhtaaksi aina siihen samaan kohtaan. Ja kun kaavut on Elloksen horisontaalisesti haastavien osaston poistomyynnistä kolmen euron hintaluokasta niin eihän ne sideharsovaipan ohuet vaatteet älyttömiä hinkutuksia kestä.

Samaan pesukuormaan oli ajautunut kolme kappaletta sellaisia reikäpaitoja, jotka miehen mielestä pitäisi heittää pois ja minun mielestäni olisi sulaa hulluutta heittää pois. Puoliso aika usein meillä ripustaa pyykit, koska yleensä en saa niitä itse koneesta ja miehen mielestä ne menee samalla tempolla narulle asti kun ne kerran kyykkii sieltä koneesta. Huomenissa etsiskelen kolmea paitaani, joita mieheni pitää panttivankina. Ne ei kuulemma menneet enää katsastuksesta läpi. 

Taidan lopettaa käyttämästä nimitystä yleensäainaniinjärkeväpuoliso.



Laitetaan tänne loppuun nyt vielä puolison mieliksi:

Siipasta oli hirmuisen hauskaa. että korttikatastrooffista toipumiseen kuului sellainen terapia, että todellakin silppusin ne pilalle leimatut alaosat niistä joulakorteista. Milli kertaa milli palasiksi. Mies imuroi ne sitten köökin lattialta.

Toiset löytää vielä juhannuksena kuusen neulasia, meillä taitaa löytyä vielä juhannuksena joulakortin paloja.