Minä pelkään joulupukkia tai siis sellaisia pukiksi pukeutuneita markettikauhistuksia. Jopa niin paljon että kun sellainen verenhimoinen partasuu lähestyy sen konvehtikoppansa kanssa ja motittaa pahaa aavistavan minäparkani johonkin Prisman nurkkaan saatan tirauttaa hädissäni pikkuisen porun. Tästä syystä joulumyyjäiset on helvetin esikartanoita. Niistä löytyy takuuvarmasti joku paikallinen vitsiniekka joka on hakenut Tarjoustalosta parran ja kääntänyt työrukkaset väärinpäin. Sunnuntaina kuitenkin uskaltauduin myyjäisiin kun lehdessä ei peloteltu pukilla. Mukaan tarttui ovikranssi, leipää ja pikkumatto. Ajattelin vaan katsoa miten kranssi oli tehty mutta myyjä oli niin tohkeissaan etten kehdannut olla ostamatta ja kaikki muut ostokset tulivat tottakai tarpeeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti