V*tuttaako?

                                                            Ensin ihan hirveesti Tervetuloa uudelle lukijalle

Poikkesin uteliaisuuksissani suorittamassa V*tuttaako-testin  Eämä pelissä ohjelman sivuilla.  Mää olin kerrassaan (Olipa vaikea sana; piti kysyä siipalta, että miten se tavataan?) varma "Ei positiivisuutta"- lopputulemasta, mutta vastausten summa olikin: Elämän asenteesi on myönteisempi kuin 62% kyselyyn vastanneista. (Nyt nolottaa, mää jouduin kysymään siipalta, että mistä tulee prosentti? Puoliso luuli, että mää postaan taas alkoholin juomisesta.) Mää funteerasin, että miten tämä voi ikinä olla mahdollista ja tulin siihen
                                                                 ratkaisuun, että kysymykset on vääränlaisia...


                                  Tilaat nälkäisenä ruokaa mukaan ravintolasta ja kotona huomaat saaneesi väärän annoksen.
Tämä on hämäävä probleema; mikä se väärä annos on? Mitä jos mää tilaan normikokoisen pizzan ja kotona mää huomaan, että se onkin perhepizza. Tällainen tapaus kannustaa meikäläisen raivonkiihkoon vasta, kun mää olen saanut jotain epämieluisaa nautintoa                                                                                              (ananasta) tilalle.

                                        Kiirehdit junaan, joka lähtee juuri nenäsi edestä. Seuraava juna lähtee vasta huomenna.
Halusinko mää etsiytyä sinne mihin se juna läksi? Kyllä mää olen tehnyt VR:än kyltin alla sellaisiakin lähtöjä, että kernaasti olisin                                                                               ottanut lisätunteja ja lykännyt läksiäisiä.

                                                                          Joku on syönyt valmistamasi voileivän.
Mää olisin hämmästynyt, jos Joku olisi einehtinyt valmistamani kyrsän. Meillä tämä Joku käyttäytyy niin, että limpun reunasta katoaa nanomillin kokoinen suikale ja limpun päältä täytteet. Mää ärsyynnyn siinä vaiheessa, kun mää neljä tuntia myöhemmin palaan kotiin kirpparikauppakirjasto-reissulta ja löydän auringon sulattaman leivän Jokun koulupöydältä. Meidän Jokulla on kolmas aisti paikantaa koordinaatit huushollin jokaiseen sokerituotekätköön. Joku on syönyt makeisesi; se ärsyttää meikäläistä roppakaupalla enemmän.

                                                        Katsot kiinnostavaa ohjelmaa televisiosta ja tulee sähkökatkos.
Tuleeko se ohjelma uusintana? Onko se ohjelma BB? Näkyykö Yle Areenalla? Kyllä mää taitaisin harmistua paljon, mutta harmistuksen                       kesto olisi 1-5 minuuttia, koska siinä ajassa mää rimpauttaisin rakkaalle siskolle, joka kartottaisi tilanteen.                                                                

                                                                   Kotona huomaat, että lompakkosi on varastettu.
Kumpi lompakko; korttilompsa vai pikkurahakukkaro. Mää löysin Lisbeth Dahlin kolikkokukkaron kirpparilta kahdella eurolla ja sen löydön mielihyvä arvo on valtaisa. (Jos joku pitkäkyntinen haluaa siis anastaa massini niin oletko kiltti ja viet korttilompakon. Tai pidä                                                                       sinä se pankkikortti, mutta jätä meitsin kirjastokortti.)


                                    Jonotat liikennevaloissa/kaupan jonossa ja huomaat kiireisen auton/ihmisen kiilaavaan eteesi.
Tämäkin on hämäävää; miksi kiireinen ihminen kiilaa kaupan jonossa. Jos sillä ihmisellä on ostoskärryissä kaksoset ja pultissa pari leikki-ikäistä ja puolet niistä vekaroista karjuu niin ei siinä voi v*tuttaa. Tai siis minua ei; siitä kiirehtijästä en olisi ihan varma. Liikenteessä meitsin v*tutuskäyrän nostaisi, kun olisi vaihtamassa kaistaa, parkkeeraamassa tai tekemässä jotain muuta vaativaa ja autoradiosta kajahtaisi soimaan Mamban "Vielä on kesää jäljellä" ja sitä radiota ei saisi heti vaihdettua toiselle aaltopituudelle. (Koska ainaniinjärkeväpuoliso on sitä mieltä, ettei mölysaaste oikeuta niistämään parkkipaikalla kenenkään autosta puskurin palasta...)

                                                           Tungeksit jouluruuhkassa ja sinua tönitään ja kolhitaan.
Tämän kysymyksen esittäjän tulisi käydä Liiterissä (Lidlissä), kun siellä on angoralämmikkeitä, polvitukia, tartuntapihtejä  tai mitä tahansa seniorikansalaisten suosikkeja. Sitä ei tiedä tönimisestä ja kolhimisesta mitään ennenkuin on jäänyt rollaattorimummojen maahan polkemaksi. Sen jälkeen välttämättömyys olisi polvituki, jota ilman on jäänyt harmaiden panttereiden lauman rynnätessä kohti                             rajoitettu erä - tarjouksia. Jouluruuhka on sen prässin jälkeen hauskaa piirileikkiä kaupan käytävillä....

                        Mää tätä testiä toimeenpannessani tankkasin itseäni dopingilla, joten suklaan vapauttamat
                        endomorfiinit saattoivat aiheuttivat vääristyneen positiivisen testituloksen... täytyy varmaan
                        tehdä se uudestaan ilman Liiterin suklaata. Mutta siihen asti mää nautin (harha)kuvitelmasta,
                                                                  että näen mehulasini puoliksi täytenä...