Itse itseäni viihdyttäen.

Arvonta on yhden postauksen alaspäin.

Ensin toivottelen Tervetuloa! uusille lukijoille  Tervetuloa myös uudelle lukijalle Noushkalle, jolla on monta blogia, mutta yhteen niistä ehtii vielä osallistua ja siellä on mun ihanaisen lapsivieraan  tekemä kuva Kikistä. Hän oli piirtänyt Kikille ison hymyn. Aivan mahtavaa, lasten suustahan kuulee totuuden. Tai siis tällä kertaa lapsen kynästä.

Sitten aivan muuhun asiaan; myöhäisiin askarteluihin. Vaikka pääsiäispuhteet tuli aloitettua aikoja sitten niin sen verran tämä kevät vetää mielialaa alassuuntaan ja nassua muistuttamaan norsun ripsipiirakkaa, että valmista tuli vasta Pitkäperjantaina. Kun ei päässyt kirppareille eikä kirjastoon niin piti viihdyttää itseään muulla tavoin.

Hyväksi havaittuun tapaan meillä koristeltiin taas pahvia ja tapettia yhdistelmällä. Meitsillä oli suuruudenhullu suunnitelma painaa pupuihin "Hyvää pääsiäistä" teksti aakkossabloonalla, mutta sitten mää rupesin räknäämään montako Jänö Jussikkaa pitäisi väkertää. Tulin sitten siihen päätelmään, ettei ne tuohon hyllyn reunaan olisi edes mahtunut. Mitään tekemistä ei siis sillä seikalla, että loppui puhti kesken ja valmiina oli vaan "Hyvää " sanaan riittävät pitkäkorvat.

Maalasin munaa neljään kertaan valkoisella maalilla. Reunat olin siististi peittänyt maalarinteipillä ja epäsiististi ne sitten irtosi sillä samalla maalarinteipillä. Peitin virheeni mustalla silkkinauhalla ja sitten olin niin tyytyväinen ideaani, että komensin siipan loppuillan kehumaan suoritustani. Miehellänikin oli siis Pitkäperjantai. Nyörit ja nauhat kiinnitin tavallisella paperiliimapuikolla ja hyvin pysyi. Vaikka vähän hermostutti iltasella, että onko meillä aamulla alaston muna.

Tämmöinen se oli ja tuunattu muna on tuolla yläkuvassa. Se oli kaikista nätein räpsäisy niin laitoin sen paraatipaikalle.

Innostusta puhkuen flow-tilassa liittelin munaa ja silkkinauhaa yhteen ja huomioin tylsillä saksilla poikki nyherrettyn nauhan menneen hötöiseksi päästä. Mää näppärästi ajattelin ratkaista tämänkin ongelman ja tuumailin, että tökötän sen liimaan niin ne päädyt sulautuu toisiinsa melkein saumattomasti. Siitä nauhasta irtosi liimapuikkoon nöyhtää ja  panikoin ja peljästyin, että nyt mun kaikki valkoiset pitsini menee mustaan höttöön. Koska mää olen kauhea höpöttäjä niin pidin itselleni seuraa ja höpöttelin askarrellessani.  Parahdin siinä sitten hirveeseen ääneen "Mulle tulee munakarva." Siippa tietää vaimonsa luulosairaaksi, joka diagnosisoi itsellään milloin minkäkin mystisen vaivan. Mitä lie munaa mahtoi yleensäainaniinjärkeväpuolisoni ajatella, mutta se vastasi meitsille olohuoneen puolelta "Ei sulle kulta tule. Mää olen aivan varma ettei tule."