Pöksyt jalkaan ja pöksyt jalasta pois.

Arvonta on pari postausta alaspäin.


Ensin toivottelen Tervetuloa uusille lukijoille Lille-sted blogista, Villa - Lotta blogista, Hannelelle Kotikirppunen - blogista ja Merville Valkoisen lumoissa - blogista.



Jovelan talopäiväkirja - blogissa on mahtava arvonta, johon osallistuminen edellyttää postausta aiheella: "Päivä arkeani." Tästä se lähtee; Kikin 24 tuntia kellon ympäri:



6.45 

Torkkuhälytin aloittaa ensimmäisen kierroksen ja niin aloitan minäkin; käännän kylkeä. Sitten se kännykän torkutin keskeyttää kuorsaamiseni raskaahkon hengitykseni viidesti ja kääntyilen kuin possu vartaassa jokaisella pirinällä, että saan selkään liikettä ennen ylösponkaisua. Siippa ei ymmärrä miksen kuorsaa raskaasti hengittele siihen asti kunnes herääminen on välttämätöntä, mutta enhän 
          sitten tietäisi saavani nukahtaa takaisin. Se on niin ihanaa: "Jaa, ei mun tartte vielä." Sitten "Kroooh, Pyyyyh."

7.10

Heittelen jälkikasvulle vaatteet ja venutan hänen sukkansa valmiiksi. Joo, mää tiedän hänen olevan 16 v. Joo, olen tietoinen. Rakas äitini on muutamaan otteeseen maininnut, ettei se ole normaalia. Se on katastrooffin hallintaa; aamuäreä lapsukainen saa grandeluokan kilarit pienimmästäkin vastoinkäymisestä aamuhämärissä. Ja niihin vastoinkäymisiin kuuluu kiristävä sukka. Siltä varalta, että joku teistä

rakkaista lukijoista miettii samaa kun mun mutsini niin vastaan: "Ei, en aio mennä armeijaan venuttamaan pikku pilttini sukkia."


7.55
Joka arkiaamu toistuva keskustelu lapsukaisen kanssa, jonka sisältää muutaman v*** sävytteisen kommentin siitä, miten se lapsukainen on täysin perillä kellon näyttämästä lukemasta.


8.20
Päivän ensimmäinen kävelykierros. Juttelen mutsin kanssa puhelimessa. Keskustelun aiheena miten mun blogiin ollaan taas tultu hakusanalla: "Mitä tehdä Pet Rescua Saga kolikoilla" (Se on semmoinen peli naamakirjassa, jonka parissa me kumpainenkin viihdytään turhan hyvin.) Koska sitä toistuvasti löytyy hakulistalta niin mää nyt pränttään sen tähän: Mitä tehdä Pet Rescue Saga kolikoilla? Osta vasaroita. Löytyy oikeasta yläkulmasta. 3000 rahalla saat kolme vasaraa. Vasaralla sää saat rikottua väärän värisen peruspalikan.

9.35

Pakkaan pääsiäiskoreet pois. Koska toissavuotiset ei millään meinanneet löytyä kellarin uumenista niin toistelen itselleni useampaan kertaan "Pääsiäiskoristeet on kivassa laatikossa." Kehun itseäni, koska huusholli on riisuttu "lukuisista" koristeista eikä olla kun pari päivää yli pääsiäispyhien. Kivan laatikon olen tuunannut Prisman paketointipöydän antimista ja kenkälaatikosta höystäen pitsillä. Käyn säännöllisesti tutkimassa Prisman tarjonnan paketoimiseen. Siellä on toistuvasti tyrkyllä tosi nättejä papereita.

10.45

Otan puhelun miehelle; karmee kauppareissu. Oli miniostokset ja nappasin ne kätösiin ja auton avaimet suuhun. Siinä avainrenksussa oli sen verran  flappia, että sain työnnettyä sinne palan alahuulesta. Mies lohduttelee kiristävänsä sen rakosen niin, ettei meitin menopelin avaimet enää ikinä koskaan roiku mun huulessa. Ainaniinjärkeväpuoliso epäilee vahvasti, että joutuisin laittamaan siihen huuleen lävistyskorun peittämään ammottavaa aukkoa.

12.40

Yhdistetty aamiainen ja lounastauko.

13.30

Pihisen ja puhisen. Puolisen vuotta saatiin asustella rauhassa ja nyt meillä on uudet naapurit. Tämähän tarkoittaa sitä, etten voi enää käydä postilaatikolla fleece-kalsareissa vaan jalkaan on vielä vedettävä päällipöksytkin. Siis mitä ajan haaskaamista vedellä housuja päälle ja pois.

14.15

Teen pesueelleni apetta. Ja käyn maustelaatikolla. Nyt sain tästä sopivan aasinsillan esitellä lootiani mihin inspiraation sain Tannilta Kotipellolla - blogista. Meillä on köökissä pikku vetolaatikko, johon on saanut pilttipurkit sopivasti, mutta reunaan on jäänyt railo ja sekös meitsin luonnetta on koetellut. Jokaiseen rakoon on työnnettävä jotain. Se on muuten äärimmäistä tilan haaskaamista. Tein laatikot jouluisesta Omari-laatikosta ja päällystelin tapetilla. Tähän mun on vielä ihan välttämätöntä kehaista, että liimauksen jälkeen laitoin pyykkipojat viimeistelemään kiinni pysymisen kuivauksen ajan. Nyt kolosiin ahtautuu juuri sopivaisesti Liiterin esanssilitkut ja vaniljatangot. Laulelen touhutessani ja kokkaamisen ohessa olen mieheni mukaan joikannut ainakin seuraavat: I´m too sexy,  Poika 
                                     saunoo ja jotain mitä siiippa ei tunnistanut. Siihen oli liittynyt Herra ja portin avaaminen.

17.55
Kävelykierros numero kaksi. Soitan äidille. Sydämmeni pohjasta kiitos Soneralle, joka antaa mun rimpautella nämä päivittäiset lenkkipuhelut yhden euron kuukausihintaan. Mun mutsi sanoo mua takakireäksi ja mää käsken pyytää anteeksi. Mamma kieltäytyy vedoten siihen, että asia on totta.

20.05

Kävelykierros numero kolme. Mies lenkittää meitsin. Ollaan muutama päivä aiemmin töllötelty digiboksin uumenista Satuhäät ohjelmaa, jossa vihille meni pariskunta, jonka toinen osapuoli halusi mitata ruuista bioenergiat varvulla. Pikkuisen siinä paukautin ja mies kysyi "Tuliko bioenergiaa?" Nauroin niin, että joku ohikulkija raukka veti koiraansa lähemmäksi itseään.

22 ja jotakin

Nauran sitä bioenergiaa vieläkin niin, että jälkikasvu soittaa omasta huoneestaan ja käskee "Voitko v*ttu jatkaa huomenna!" 

22 ja jotakin

Vaivun kuorsaamaan raskaasti hengittämään luulisin O.C:n Täydellisten naisten viimeisellä mainoskatkolla. Kädessäni puristan tiukasti Kaukoa. (Käytämme hänestä myös nimeä Kake tai kaukosäädin ja minä käytän myöskin nimeä "Anna se heti tänne tai mää raivostun.")

5.00

Kysyn mieheltä, että "Haluatko sää?" Se vastaa ettei halua. Jonain aamuna se kuulemma aikoo sanoa haluavansa. Harvakseltaan havahdun siipan töihin lähtöön, mutta silloin harvoin tarjoudun keittämään kahvit ja voitelemaan leivät kukonlaulun aikaan kotoa poistuvalle puolisolle. Onhan se nyt kohteliasta. Vaikka me kumpikin tiedetään, ettei mun sumppi pihise aamu viideltä. Mutta kysynyt olen.