Pesäpalloa

V-V kiikutti kauden ensimmäisen mitalin kotiin ylpeälle äidille. Hikisiä treenivaatteita pestään taas koko kesä ja pyykkinarulla roikkuu piikkareita kuivumassa. Ja mä kun hehkutin niitä ihania valkoisia lakanoita tuoksumassa ja liehumassa....

Pihatalkoot

Kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun... Naapureiden kellariin valuu vettä ja mistäpäs muualta putki kulkisikaan kuin meidän pihan kautta. Ikkunasta on saanut muutaman päivän seurata livenä kauhuelokuvaa kun seuraan sydän syrjällään tulppaaneitteni kohtaloa. Kaikki kunnia vesilaitoksen pojille; toistaiseksi jyrän alle on jäänyt vaan saniaiset ja yksi tulppaani. Tarkkaan ovat kyllä kauhaansa pyöritelleet ja kukkapenkissä on heiluttu mutta ei kaaduttu. V-V:llä on kesällä rippijuhlat ja sitten on puolen pihaa uudessa mullassa ja hyvässä ruohossa ja toinen puoli on ei niin hyvässä kuosissa. Piha on myös lannoitettu; katseltiin kun yksi työmiehistä kävi nurkassa kusella. Ajattelin käydä kysymässä että tarviiko kyseinen gentlemanni paperia että jos tulee kakkoshätäkin mutta mies kielsi menemästä...

Elisa

Meillä on viime aikoina kotona viljelty seuraavanlaisia viisauksia; Kyllä Elisa (elämä) opettaa hiljaa kävelemään, kohta lähdetään s***tana vaihtamaan Soneraan ja V-V:n sanoin "Tämä oli mun elämäni pahin päivä". Oltiin siis kokonainen vuorokausi ilman nettiä ja muutama päivä ilman langatonta verkkoa. Meillä jonkun verran riideltiin kuka saa käyttää sitä ainoaa toimivaa tietokonetta. Tai jätetään tuo jonkun verran tuosta äskeisestä lauseesta pois... En olisi etukäteen arvannut miten paljon mielenterveys kärsii verkottomuudesta. Kaikki mun mikäliewille pelit facebookissa ja pankkiin ei päässyt ja mihin käyttää se kaikki vapaa-aika mikä tästä muutoksesta seurasi... Kaiken kukkuraksi meillä on kaikki hyvät ohjelmat Elisaboksilla ja eihän sekään ilman nettiä toimi. Katselin sitten Liviltä paskaohjelmia ja luin lehtiä, lohduttelin lasta että tälläistä se äidin ja isän elämä oli kun me oltiin 15 v ja hengissä ollaan vieläkin vaikka kasvettiin ilman nettiä ja ainoa tallennusväline oli c-kasetti ja vhs-video. Kyllä se Elisa vaan opettaa arvostamaan elämän hyviä puolia.

(Luulo)Sairas

Olin tässä yhtenä iltana kaikessa rauhassa suihkussa kun pitkästä aikaa näin jalkani. Kiitos pudonneen painon. Sen lisäksi että silmäni kohtasivat paimentolaismaton tapaisen karvoituskeskittymän kohdistui katse myös johonkin outoon pullistumaan jalan ulkoreunalla. Ja minähän olen niitä (luulo)sairaita ihmisiä joille paperihaava merkitsee omassa päässä kymmenen tikin venttiä; vähintään. Puolustuksekseni on kyllä sanottava että haudon asioita vaan omassa päässä ja lääkäriin lähden mielummin liian myöhään kuin ajoissa. Julistan läheisilleni kyllä mielelläni jos vaikka minkälaisesta krempasta. Jaa ette ole huomanneet... Takaisin suihkuun tai siis sieltä pois; olin jo kuvitellut veritulpat ja rasvakasvaimet ja jos vaikka mitä. Marssein suoraan miehen luokse alustavasti kuolemaa tehden ja mitä tekee puoliso... nauraa! Se on kuulemma vaan pohjelihas ja toisestakin jalasta löytyy samanlainen. No en tullut katsoneeksi siinä hätäpäissäni. Että sellaista tällä kertaa....

Ommaalommaa

Pääsiäinen takana ja nyt alkaa tämän rouvan oma loma. Älkää käsittäkö väärin, rakastan toki perhettäni yli kaiken ja pidän/siedän suurinta osaa V-V:n kavereista mutta pyhien rumban jälkeen vetäydyn kaikessa rauhassa omaan arkeeni. Muutama jakso Aavekuiskaajaa ja muutama keksipaketti niin jo taas jaksaa. Jääkaappi täytyy täyttää mutta siinäpä kaikki tälle päivälle. Cittarin mainosta lainatakseni; Ihana Arki. Herranjestas sentään meinasin ihan unohtaa että kaupat pursuaa -50% suklaamässypupuja ja kindereitä. Lähdenkin tästä autoilemaan kaasu pohjassa ostoksille ettei vaan kesken lopu, moro!