torstai 29. kesäkuuta 2017

Tuhmuuksia tekemässä.






Muutama teistä lukijoista on kaipaillut ja erityiskiitos Oivalluksia blogin Santralle, joka jätti tosi mieleisen kommentin miten on lukenut täällä kaiken. En taida itsekkään olla sellaista urakkaa tehnyt. Jos kaipailet meikäläistä blogia vähän useammin päivittyvään  instagramiin pääset tästä. Mikäli linkki ei toimi niin taidan olla ainoa joka käyttää hässitäkkejä #kikkelichili #pökälehattu tai #paskanaapurit
 





Yleensä yritän kasvattaa taimeani suoraselkäiseksi aikuiseksi, mutta tavoistani poiketen yritän tänä suvena kasvattaa täyttä mulkkua.



Sitten kuulumisiin; Takana on 347 päivää varusmiehen äitinä ja vaikka mikään ei pehmitä sitä töyssyä kun muksu rimpauttaa armeijasta päästäen suustaan lauseen "Täällä on mahtavaa, mä olen täällä vuoden." yritän kuitenkin. 

Jos olet tulevan alokkaan huoltaja tässä ohjeita pehmittämään muita töyssyjä:
Intistä lähettävät listan mitä pitäisi löytyä repusta palvelukseen astuessa. Osa oli itselle melko vieraita termejä joten suunnistin Prismaan kyselemään myyjältä "niitä naisten juttuja".  Puhun valtavasti käsilläni ja suoritin vielä kysymystä omasta mielestäni varsin hyvin selventävän eleen huitaisemalla kourani pariin kertaan tissien välistä kohti pimpanssia.

Myyjä oli hämmentyneen oloinen kun navigoi mut toosatollausten osastolle ja olin kyllä minäkin seisoessani kuukautissuojien vieressä. Havittelin ostoskärryyni nimittäin neulaa ja lankaa.

Vähän se sitten vaivasi miten ei muka tuollaisesta ymmärrä ja esitin kotosalla puolisolle saman pantomiinin. Tiedustelin arvaa mitä olen vailla ja viuhdoin kämmentä kohti alatuuhosta. Sain vastauksen, jota mun sensuuriseulana toimiva siippani kielsi laittamasta tänne. Kun siihen elekieleen vielä lisäsin puheet naisten jutuista väitti rakas puolisoni teatterini vaikuttavan enemmän tamppoonin poistamiselta kuin harsimiselta. 

Et menetä viikoiksi ässän bonuksia häpeän takia etkä kiusaa Prisman työntekijöitä kun pyydät:
Matkakokoinen ompelutarvikesetti.



Listassa on myös röökitarpeet pariksi viikoksi. Koska lapsukaiseni ei kuulu kessuttelijoiden heimoon arvelin kahden askin riittävän vaihdon välineeksi. Jos päädyt samaan ratkaisuun saattaa tenavasi väittää sinun töllöttäneen liikaa Orange is New Blackiä. Mutta odota rauhassa, siellä tulee päivä jolloin mystinen matkakokoinen ompelutarvikesetti kaivetaan esiin ja sätkillä voi houkutella vierustoverin räätälin hommiin.



Yhden vekaran perheessä voi muksun aloittaessa intin olla mielessä se mitä on vaikea harrastaa jos jälkikasvu pyörii jaloissa. Saattaa ilakoida miten sitä sitten joka päivä kunnolla nautiskellaan. Varaudu siihen, että kyllästyminen saapuu parissa viikossa eikä ruskeassa kastikkeessa ja kaaliruuissa ole enää mitään ou jee - hohtoa. Jos on yhtään taipumusta varaudu myös Renniellä.




Näin voi käydä myös jollekin toiselle ja saada etsimään netistä testiä Olenko psykoosissa? Kaipasin tosissani saatanallisia säkeitä. Armeija ei tarjoa kotijoukoille Wilmaa. Olisi se ollut mukavaa siinä alkumetreillä vastaanottaa viestejä; hän on syönyt, nukkunut ja kakannut. Kaikki hyvin.



Tästä kakkaamisen aasinsillasta pääsen tärkeimpään oppiin sinulle:

TEE MITÄ TAHANSA MUUTA, MUTTA ÄLÄ TOISTUVASTI JANKUTA "ARMEIJASSA KÄYDÄÄN METTÄSSÄ RIUKUPASKALLA."

 Voi käydä niin ettei joku puukäsitöitä harrastanut puhu sinulle todella pitkäkestoiseen aikaan. 






Jos teet omasta mielestä karamellihyllyltä laatuisan tarjouslöydön hillitse siitä huolimatta halusi tai aterioi löytösi itse. Älä tunge salaa kahdeksi viikoksi metsäleirille lähtevän varusmiehen matkaan mahtavaa pieni hinta vastaan jättikoko - ostostasi. 
Älä pakkaa korpisoturin reppuun lupaa kysymättä Ryhmä Haun karkkikeppiä.


Älä viskaa kaveristaan eksyneitä sukkia pois. Kotiuttamispäivänä varusmies kaataa repustaan ensimmäiselle vastaantulevalle pöytätasolle haisevan sekamelskan, josta voi erotella sukkia grillipihdeillä ja kauhan varrella.


 Intissä on varusteiden kotipyykkäyskielto. Kiellon on määrännyt henkilö, joka ei tiedä miltä tuoksuu 14 päivää luonnossa marinoitunut järvipestyn kainalokuopan hautoma tekokuitupaita, jonka omistaja valitsee rinkkaansa tilanpuutteen takia dödön sijaan tonnikalapurkin tai varavirtalähteen. Tai minkälainen katku nousee hien, hiekan ja sammaleen pystyynhuovuttama villasukasta. Lapseni on tarkasti sääntöjä noudattava pilkunnussija ja jos omasi on samanlainen neuvoni on: Älä käytä huuhteluainetta. Voit joutua kuuntelemaan todella äkäisen puhelun aiheella "Osaatko vastata miksi mun alushousuissa haisee kookos?" Jos sinulla on refleksi lorauttaa huuhteluainetta voi ongelmiin varautua Lidlin hajusteettomalla. Se saa pyykit lemuamaan kuselta.



Oliko muksusi eskarin ainoa joka ei saanut katsella telkkarista Salattuja Elämiä? Aukissa johtajakoulutukseen kuuluu Tuntemattoman Sotilaan analysoiminen vapaa-ajalla. Älä anna katsoa, ei ole lapsille sopiva. 


Jos sinua järkyttää ajatus miten ne oman piltin pistävät siellä petaamaan ja moppaamaan älä katso itsekkään.


 Johtajakoulutuksessa myös joutuvat allekirjoittamaan vaitiolosopimuksen minkä rikkomisesta seuraa vankeutta. Kun muksu ilmoittaa sunnuntai-iltana lähtevänsä kohti kasarmia älä hätäänny: Moro, mä lähden nyt, hoidetaan halailu pois alta - lausahdus ei riko vaitiolovelvollisuutta. Jostain syystä se on tosi hauska juttu jos alat itkemään ettei nyt vaan häkki heilahda ja sitä muistellaan pitkään jokaisessa sukulaisten kanssa vietettävässä kahvipöytäkeskustelussa.






Olet ehkä nähnyt kivan pikku panssarivaunun SA-kaupan pihassa. Ajattelet ettei tuo nyt paha vempele ole, ei se kovin kamalaa ole vaikka ne antaa lapsen ajaa sellaisella. Semmonen helposti parkkeerattava söpö panssukki. Tulee päiviä jolloin omaiset pääsevät tutustumaan toimintaan ja jottei ohimarssin aikana tule mitään shokkiyllätystä telaketjuajoneuvon koosta joudun kertomaan raa'an tosiasian; Siellä SA-kaupan pihassa on soppatykki.

Ajatelkaa; kun alkutalven ensimmäiset liukkaat tulivat ei koko tuvassa ollut toista solttua jonka kotoa olisi laitettu viestiä: Onhan sulla talvirenkaat?


Meidän kotiovelta autoilee kasarmin portille 12 minuuttia. (10 minuuttia jos mies on kuskina ja muksun pitsa jäähtyy penkillä.) Tästä seuraa tilastollinen todennäköisyys törmätä omaan sotilaaseen kun se kerran on palveluksessa lähistöllä. En kehtaa väittää törmänneeni täysin sattumalta, mutta olin samoilla nurkilla. Tein vaan semmoisen pikku koukkauksen, olen huono suunnistamaan. Oli melkein vahinko. 

Kannattaa etukäteen tiedustella omalta sissiltään olisiko hänestä kivaa jos äiti ajelee kasarmia reunustavalla yleisellä tiellä kymmenen kilometrin tuntivauhtia ja vilkuttelee kesken kuntopiirin.

  Meikäläisellä on pieni otanta tähän tutkimukseen, mutta kaikki ei tykkää. Tässä pilvessä on kyllä se kultainen reunus ettei tarvinnut hetkiseen aikaan polvilumpio suoraksi lukittautuneena kaasun päälle kuljetella pitsaa sotkun pihaan. Jottei vahingossakaan kukaan tunnista autoa, jossa istui tunnistamaton keski-ikäinen vilkutteva tantta.


 Tässä piilee myös riski siihen, että muksu väittää ettei ollut kunniakierroksen suorittamisen aikaan lähelläkään maantietä. Koska ne varusmiehet yhtenevissä maastokuoseissaan näyttää muutaman metrin päästä kaikki samalta sitä alkaa aprikoimaan; Onko tämä lapsen käsitys huumorista vai totuus?  Olenko vaikuttanut hippasen oudolta mutsilta vai kultasuoneen iskeneeltä puumalta?
 


Kun asustelee lähellä varuskuntaa tulee kylillä törmättyä myös kantahenkilökuntaan.
Sitä on stressaantuvaa sorttia ja päivät pitkät miettii miten ne on antaneet siellä intissä omalle pikku kullalle lapion, puhumattakaan muista todella vaarallisista vempeleistä. Sitä saattaa kauppareissulla iskeä vastustamaton halu ottaa selvää kurkkusalaattiväreihin pukeutuneelta mieheltä miten sillä lapsella menee. Tässä tärkeä neuvo tiedustelutoimintaan: Syksyllä on metsästysaika eikä kaikki camokuosia ylleen vetäneet ole Suomen armeijan palveluksessa.



Ja vielä lopuksi hitusen omituinen ohje: Opettele taivuttamaan sukunimesi. Olen ollut jo reilusti yli vuosikymmenen Repo, mutta se on jotenkin vaikea sana taivutettavaksi. 


Kuvittele tilanne, missä vaanitaan ravintolan nurkalla osuu kohdalle kapiainen, jolla on hihassa en-ole-sorsastaja merkki. Sitä tietää aikovansa tehdä jotain minkä se oma mukelo on todellakin kieltänyt, mutta kun on vaan se vastustamaton halu tietää mitä sille kuuluu noin niinkuin aikuisen mielestä. Haluaa kuulla miten se on reipas ja oma-aloitteinen ja pärjää ja osaa ottaa käskyjä vastaan.

Kuvittele tilanne missä toimii itselle täysin mystisellä tavalla ja on aikeissa puhua ennalta tuntemattomalle ihmiselle mikä lisää stressiä sen lisäksi, että on tekemässä tuhmuuksia. Soppaan vielä ettei ole tullut mietittyä sukunimen sijamuotoja ja on lirahtamassa jännäpissa tenaan.
 
Siinä tilanteessa päätyy rukoilemaan ettei kukaan yhdistä kuntopiirin heiluttajaa ja paikallista kylähullua toisiinsa. Sitä joka kysyi vänrikiltä; Miten alokas Revalla sujuu?