torstai 20. joulukuuta 2012

Lämmin pipari




Ensin toivottelen tervetuloa! uusille lukijoille 

Wannabee-askartelijan lisäksi mää olen myös wannabee-leipuri. Sain  to-do haasteen keittiöjutuista, mitkä on ollut mielessä, muttei toteutuneena. Siihen piti listata viisi asiaa, jotka on viimeistä silausta eli tekemistä vailla. Meillä pitäisi harrastella taas aikuisviihdettä (nippailua), koska puoliso julkesi kommentoida, että olisikohan parempi, että postaan viidestä keittokirjasta. Siinä oli kai semmoinen ajatelma mukana, että meitsi saa vatsahaavan yrittäessään ahtaa banaanilaatikollisesta cup-cake reseptejä viiden luettelon. Ettei se nyt ihan niin mennyt, kun mää sen ensin tulkitsin; ettei meillä muka ikinä paistella baakkelsseja. Mää olen hautonut useasti ajatelmaa niistä kuppikakkusista, mutta Liiterissä (Lidlissä) on säännöllisin väliajoin sellaisia bokseja mitkä täytyy vaan sekoitella, paistaa ja kuorrutella. Ajatukseksi on siis jäänyt. Mutta nyt esittelen kaikille muille wannabee-leipureille helpon, nopean ja
lämpöisen (melkein siis "homemade" leivottu) keksivinkin.


1. Laita mikroon digestiivin päälle suklaata. Kohtuukäyttäjät yksi ja me muut kaksi palaa. Porsastella voi triolla. Neljällä menee sotkemiseksi. (Olen varmaan mainostanut aiemminkin, mutta Liiterin suklaissa hinta ja laatu kohtaa.) Sitten pikkaraisen lämmität suklaita, kunnes se valitsemasi suklaatimäärä (kohtuukäyttö, ei enää harrastelija - käyttö tai paidalla on suklaaroippeita käyttö) tuntuu
 sormeen kasslerpaistilta.




2. Laita suklaan peitoksi vaahtokarkki. Sitten taas pikkaraisen lämmität. Se turpoo ja turpoo. Ollaan tuumailtu siipan kanssa, että mitä sille tapahtuu, jos antaa vaan turvota ja turvota, mutta kumpikaan ei halua pestä mikroa vaahtokarkkipläjäyksen jäljiltä. Meikäläisen silmät jatkuvasti tavoitti mikron päältä sinisen muovikuvun ja sitten se otti ja lähti. Siippa sitä rupesi tiedustelemaan, kun mietiskeltiin sitä räjäyttelemistä. Mää annoin vastauksen "En tiedä" ja koska mää olen niin huono valehtelija tunnustin noin 6 minuutin kuluttua sen olevan jätehuollon huomassa. Sopivassa turvotustilassa (kaksinkertainen) nakkaat mikron auki ja litistät koko satsin toisella digestiivillä. Lämmitystoimet mää olen suorittanut talouspaperin päällä, koska se valuva vaahtis hitsautuu todella tiukkaan kiinni
lautaseen. Se on sitten ohikiitävän hetken ihan todella kuumaa! Malta ihan pikku hetkonen!

3. Sitten vaan nautit! Ja jos sulla on ongelmia päättää onko valkosuklaa, tummasuklaa vai maitosuklaa parasta niin olen ratkaissut
tämänkin pulman. Laita sekaisin. Ei tarvitse päättää.

Tämä oli sitten sarjassamme stailatut kuvat ja mää olen jynsännyt, hangannut ja putsannut mikron ennen kuvausta. Melkein teki mieli ottaa puhtaasta katostakin kuva ja melkein teki mieli mennä lunastamaan sen urakan jälkeen ihan minkä tahansa värinen kupoli
jätettäväksi koristeeksi siihen mikron päälle.

Tästäkin olen varoitellut aiemmin, mutta sietokyvystä riippuen noin puolen litran kohdalla nautiskellessa piparminttukaakaovaahtokarkki
kermavaahtoa - yhdistelmää, voi iskeä seuraavalla yrityskerralla semmoinen ryyniäinen....

Kuvauksessa apuna käytetty sitten sitä samaa naapurin pihamaalta varastettua oksaa, en ole ottanut uusintakierrosta näpistelyreissusta.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti