torstai 1. toukokuuta 2014

Vedin poskeen 15 senttiä.



Sain haasteen Sirpan elämää - blogista. Kiitos!!



1.  Kuinka usein on ikkunanpesun vuoro?
 Kolme kertaa vuodessa, jos käy vieraita, joita en kutsu sukulaisiksi tai meidän muksun ystäviksi. Yleensä siis kaksi kertaa vuodessa.


2.  Minkä kirjan luit viimeksi?
Haikara lentää ohi



3.  Mitä aiot tehdä kesällä?
Aion kärsiä omantunnontuskista päästäessäni lapsen kesätöihin. Se haluaa mennä ja on ollut jo kahtena suvena, joten muksu tietää kyllä mitä on tiedossa. Aion päästellä suustani teinin mielestä v*tun tyhmiä kysymyksiä, kuten "Sanoithan kaikille pomon olevan sun iskä? Mitä teet jos sulle tulee rakko varpaaseen? Mitä teet jos sulle tulee jano? Mitä sää teet jos sulle tulee pissahätä, ripuli tai oksennustauti? Tiedäthän sää missä siellä on vessa?"



4. Tuletko helposti merisairaaksi?
Juu. 



5. Mitä et missään tapauksessa suostuisi tekemään?
En jakaisi suljettua tilaa sudenkorennon kanssa. En söisi maksalaatikkoa. En jättäisi tahallaan ilkeää kommenttia kenenkään blogiin. En antaisi harjoittelijan ottaa verinäytettä. En ruokkisi oravaa kädestä.
En luovuttaisi miehelleni telkkarin kaukosäätimien pysyvää hallintaoikeutta. 



6. Mikä on mielestäsi sopiva kesälämpötila?
Mun selkä ei kestä vetoa yhtään. Kesäaikaan saattaa olla lämmintä, mutta niin tuulista, että joudun tuunaamaan suojaavan virityksen teepaidan alle. (Kun en kehtaa toppaliivissä kulkea, vaikka se olisi se käytännöllisin vaihtoehto.) Mieleisin lämpötila kieppuu 17 asteen suunnilla ja sen verran tuuletonta, ettei mun tarvitse tollata selän ympärille paksua kaulahuivia suojaamaan viimalta. Koska kiinnitän sen vyötteeni edestä hakaneuloilla niin siinä saattaa löytää itsensä tilanteesta, jossa puolituttu silittelee vatsaa ja kyselee laskettua aikaa. 



7. Ensimmäinen muisto lapsuudestasi?
Oltiin lomareissulla Norjassa ja mun iskä kirjoitti  poron kakalla vuosiluvun lumihankeen valokuvan ottamista varten. (Tiedä sitten mistä mun mieltymys kakkahuumoriin on peräisin?)



8. Pesetkö matot itse vai pesetätkö pesulassa?
Raamikas mieheni vetäisee riuskalla ranneliikkeellä paitansa pois ja paljastaa ylävartalonsa anatomian; pingottuneet hauiksensa sekä ruskettuneen ylävartalonsa. Varmoin ja tarkoin ottein hän levittelee matot pukkien päälle ja ruiskuttaa letkullaan. Vesipisarat kimmeltävät auringon paahtamilla lihaksilla ja ihailen huumaavaa näkyä. Hän puristelee jämerin kourin mäntysuopaa ja minä muistelen miten hän puristeli...

Juu, vastaus on kyllä. Joku teistä lukijoista saattoi jo epäillä, että mulla on ollut lukeminen vähissä ja viime aikoina olen joutunut tarttumaan Harlekiineihin. Terveisiä vaan anopille, joka toi niitä taas muovikassillisen. 

Tuohon alkuperäiseen kysymykseen vastaisin yhtälöllä mies+kesä+painepesuri tai sitten pieni matto+ pyykkikone.




9.  Onko suullinen sopimus mielestäsi yhtä pitävä kuin kirjallinen?
Olen helposti kyllästyvää sorttia silloin kun meneillään on toiminta, josta en ole kiinnostunut. Oltiin puolison kanssa hississä kaksistaan ja keskittymiskykyni herpaantui. Päätin aikani ratoksi katsella isosta peilistä miten monta hammasta multa näkyy, jos hymyilen niin leveästi kuin mun kita vaan venyy. Sillälailla kun se äärimmäisen pelottava Irvikissa Liisa Ihmemaassa -sadussa. Tiedustelin sitten tosi tohkeissani siipalta "Pelotanko mää sua?" Mies tiedusteli olenko huomannut tarran, joka ilmoittaa kameravalvonnasta. Suullisesti lupasin sille miehelle kotosalla vähän tarroja näyttää, mutta tekemättä se jäi.



11. Kuinka usein ostat vaatteita?
Silloin kun on pakko, enkä edes aina silloin. Turvaudun hätäratkaisuihin, kuten hakaneulaan, pikaliimaan, toisella vaatteella peittämiseen tai luuloon, ettei sitä tuulessa hulmuavaa revennyttä saumaa nyt kukaan huomaa. 

Mulla on ollut housut aika pitkään rikki haaruksista ja euron kolikon kokoiset reiät on muuttuneet kämmenen kokoisiksi. Olen ratkaissut ongelman vetäisemällä sinne alle aina saman väriset pitkät kalsarit ja luottamalla ettei mun haaruvälini ole mielenkiintoinen muuta kuin mun mieheni silmissä. Välillä ne on heitettävä koneeseen ja toivottava niiden kestävän käsinpesu-ohjelma. 

Tapahtuipa sitten sellainen järkytys, että Yleensäainaniinjärkeväpuoliso tuli pyykkinarulta roikottaen kuminauhaa ja väitti sen olevan kaikki mitä niistä mun päällihousuista oli jäänyt pesun jälkeen jäljelle. Tosi lapsellista. Multa pääsi sentään surkea poru. 



10. Juhlitko vappua? Miten?
Meillä oli eilen tasan 15 vuotta - yhdessä päivä. Olen helppo vaimo tälläisten asioiden suhteen ja juhlallisuuksiksi riitti kun mies kertoi omin sanoin meidän sokkotreffeistä. Sitten mää hihitin ja pyysin tunnin päästä miehen kertomaan sen saman tarinan uudestaan. Sitten taas hihitin. Parin viikon päästä meillä juhlitaan 15 vuotta saman katon alla - päivää, joten lisää hihitystä on luvassa. Jos sitä keskustelua kuuntelisi sivullinen niin kuullostaisi melko omaperäiseltä: "Aloitit tuomalla vaippapaketin kaappiin." "Hihihihihi, uudestaan!"



Tämä asia lähtee nyt vähän kaukaa, mutta lopputulos on se, ettei meillä nautiskeltu tänä vappuna itsetehtyä simaa. Meidän lapsukainen ei koskaan enää juo kotitekoista simaa eikä mitään muutakaan mikä on ollut ämpärissä.



Me jaetaan Paska Naapureiden kanssa Anu Saukon kokoinen minieteinen. Siihen miniporstuaan on vielä ahdettu ovet meidän kellariin ja yläkerran varastoon.

Muutama päivä sitten mies suunnisti työhönsä ja lapsukainen oli pelaamassa. Olin siis hyljätty ihan ypöyksin. Tuumailin siivoavani varastoa ja koska minä en ole Paska Naapuri, aloitin urakkani vetäisemällä oven kiinni, ettei se tee estettä ohikulkemiselle. Meiltä puuttuu varaston ovesta kahva, muistin sen justiinsa siinä vaiheessa kun olin vetäissyt kahvan paikalla törröttäneestä ikkunan aukaisijaa muistuttaneesta tikusta ja jättänyt itseni väärälle puolelle ovea.

Vedettyäni syvään henkeä yritin sitä ovea saada aukenemaan vispilällä, itkemällä, kiroilemalla, lihanuijalla ja muffinssitelineestä väännetyllä tiirikalla. Ei tehonnut. Yritin morsettaa yläkerran naapuria hätiin nakuttelemalla lihanuijalla kattoon. Ei auttanut.








Ahtaanpaikankammoisena ajauduin paniikkiin. Vaikka järki viestitti hapen riittävän tuntui katto tulevan koko ajan matalammaksi. Aloin kuulemaan kuviteltua rapinaa ja olin varma massiivisesta hiirien hyökkäyksestä. Tuhersin kyyneleitä ja ajattelin miten mun reippaasti päälle sadasta kilostani riittää syötävää niille hiirille. Otin sen morsettamiseen käytetyn lihanuijan takaisin käteeni puolustautuakseni.

Muistin puolella hintaa hamstratut pääsiäiskarkit ja rauhotuin hetkeksi. Sellaiseksi hetkeksi minkä aikana ehtii työntää suuhunsa 15 senttiä pääsiäispupun mallista suklaata.



Olin seissyt vankina jo pitkään, joten selkä ilmoitti epämukavuudestaan ja jaloista alkoi menemään tunto. Rakentelin itselleni simaämpäristä, monitoimikoneen vatkainkulhosta ja laudasta tehdystä tarjottimesta huteran sekä peffani kokoon nähden pienen jakkaran. Aloitin syömään seuraavaa pääsiäispupua ja itkin lisää.

Pelastava enkeli saapui lapsen muodossa. Kuulin tutut laahaavat "Olen murrosikäinen, en nosta jalkojani" - askeleet ja rääyin surkeana "ApuuuuUUUuuuaaa!!!"

Meillä on nyt sitten miesväellä riemua riittänyt, että miten ihmeessä ehdein vankeuteni aikana rakentamaan penkin, syömään yhden kokonaisen suklaapupun ja nakertamaan seuraavastakin aimo palasen, tiirikoimaan, morsettamaan, itkemään, pyydystämään hiiriä ja menemään paniikkiin? Ja se kaikista kaamein teko, miten se simaämpäri ei ollut enää tyhjä? Mulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lasketella hätäpissa sinne. Mutta ne oli kuulkaa ihan todella pitkät kahdeksan minuuttia.



Kaiken hätäännyksen keskellä en ollenkaan funteerannut sitä seikkaa, että mitäs jos paikalle ilman ulko-oven paukautusta pääsevä Paska Naapuri olisi reagoinut mun morsetukseen. Oven takaa olisi paljastunut varastossa poraa roinottava Kiki, haaruksista risat housut kintuissa muoviämpärin päällä pissalla. Toisessa kädessä lihanuija, toisessa kädessä päänsä menettänyt suklaapupu.


61 kommenttia:

  1. Jotenkin tuli nyt sellai olo, että mä taidan jatkossakin ostaa simani Amigasta :D
    Ja kylässä (niinkuin mä ny vappuna(kaan) missään kyläilisin) kieltäytyä kohteliaasti ...

    Olet sää :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pilasinko mää nyt kotisiman muiltakin kuin tuolta meidän lapselta :D Anteeksi :D

      Poista
  2. Voi Kiki voi Kiki, onneksi sä pääsit pinteestä! Ja olet sä kyllä nokkela - ehkä ensi kaudelle Selviytyjiin ;-)

    Onneks ne oli vaan suklaapupuja *telkeää kääpiöluppakorvakanien huoneen ovea lukkoon*

    Oikein mahtavaa vapun loppua sulle, Kiki, simalla tai ilman!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä tulisikin oikein kunnon materiaalia :D Viidakossa mikään joutsenta pienempi lentävä saisi mut lyllertämään pitkin rantaviivaa ja kiljumaan "Sanokaa nyt s*tana äkkiä joku onko se sudenkorento" :D Hirmuisen hyvää vapun loppua sinnekkin <3 Sima on nyt meillä kaupasta :D

      Poista
  3. 8 minuuttia voi joskus tuntua usealta tunnilta...onneks siellä oli se ämpäri ja suklaapupu, mieti miten pitkältä aika ois ilman niitä tuntunu??? https://www.youtube.com/watch?v=Wmc8bQoL-J0 Tää on sulle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Outi <3 Mää nauroin niin, että melkein penkiltäni tipuin :D Niillähän oli repaleiset vaatteetkin :D

      Poista
  4. Pitkään jo odottelinkin uusinta tarinaasi ja melkoisen naurupommin taas heititkin :D jos vain tännekin voisi laittaa sellaisen maassa kieriskelevän nauruhymiön niin niitä olis tässä monta ;) kiitos vappuilosta , mukavaa illanjatkoa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jahka tämä kevät kääntyy kesäksi niin eikohän tämä blogikin taas virkoa. Tuolla valolla on toisiin piristävä vaikutus ja muhun sellainen, että saan päivän kulumaan niin etten edes tiedä minne se meni :D Oikein hyvää illanjatkoa sinullekkin!

      Poista
  5. Voi Kikiiii, mikä vankeustarina! 8 minuuttia on kokonainen elämä tuommosessa ahdingossa!
    Mutta onneks sulla oli siellä ne alesuklaat! Pahimpaan paniikkiin :D

    Olinkin naurua vailla, että KIITOS <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole hätää mitä ei alesuklaat lievittäisi :D

      Poista
  6. Oi Kiki sua - ONNEKS selvisit koettelemuksesta hengissä ja taas kerran kiitän nauruista (onneks Tenan imukyky riitti naurunrytkeen aikaansaamien ilonpisaroiden eliminointiin!)....mulla kun on sima nro 3 simasangossa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mää saan Tenalta tuotepaketin ja lupasin sitten postata siitä. Ilonpisaroiden eliminointiin kuullostaa tosi hyvältä iskulauseelta :D

      Poista
    2. Saat ihan vapaasti lainata! :D

      Poista
  7. Hyvä että sieltä apuun riensi oma poika eikä mikään p_sk_ naapuri. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kauheeta Minttu, mää nauran täällä ihan kippurassa :D Jos sieltä ei olisi tullut V-V niin Paska naapuri olisi voinut luulla mun olevan p_sk_lla oleva naapuri :D

      Poista
    2. Se ois ollut aika p_sk_ tsäkä, jos sielt olis se naapuri tullut. Sit oisit voinu huikata vaan: Terveisiä per_ee_tä! :)
      No nyt meni tosi sontaseks mun jutut. Sorry!
      Mut onneks sulla oli se suklaa jemma siellä ettei päässyt nälkä yllättää. :) Sen takia minäkin kätken karkkia joka huoneeseen, kun ei tiedä millo minkäkin oven taakse jää jumiin. Ei ainakaan nälkään kuole.

      Poista
    3. Mää nauran niin, että tipahdan kohta penkiltäni :D Terveisiä sieltä olisi ollut justiinsa sopiva lausahdus :D

      Poista
  8. Ihanaa, kun osallistuit haasteeseen! <3

    Kakkahuumori toimii erittäin hyvin ;) - mä tykkään myös kakkahuumorista. ;)

    Huh! :( Mä voin uskoa, että pienessä varastohuoneessa alkaa nopeasti tuntumaan ahdistavalta, kun ovi on kiinni. :(

    Sä olit näppärä, kun keksit hyödyntää ämpäriä (kahdella tapaa).

    Tuo varastokomero on kätevä tavaroiden varastoimiseen (ja suolakurkkujen :)).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottakai <3 Sää tiedät tuon kopin koon niin kyllä siellä olisi voinut loppua ilma, ainakin mun mielikuvituksessa :D Ja vaikka oven alla on sormien mentävä rako :D Nyt sitä ämpäriä ei enää hyödynnetä kun V-V vahtii haukkana, että simat tulee kaupasta. Jokohan ne on siellä teilläpäin kohta lapulla :D Suolakurkutkin on loppu :D

      Poista
    2. Mä käyn joku päivä katsomassa onko simapullot laputettu. :)

      Poista
    3. Miltäs sulla näyttää ensi viikolla ohjelma?

      Poista
    4. Mulla ei ole muuta sovittua menoa kuin keilaus torstaina. ;)

      Oletko tulossa käymään? :)

      Poista
  9. Ihana ensimmäinen muisto! Sun elämäs on siis alusta asti ollu niin... ööö... huumoripitoista. Ja voi hyvänen aika ko mää nauroin tota sun vankeuttas. Nyt meen houkuttelemaan miästä tähän tiatokonneelle. Sen on ihan pakko lukee toi kans! :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kakkahuumori on mulla geeneissä :D Kyllä määkin jo nauroin vankeudelle vaikka kyllä siinä pari päivää meni ennenkuin alkoi naurattaa :D Mies korjasi oven kahvan heti seuraavana päivänä, pelkäsi vissiin mitä mää siellä seuraavaksi teen :D

      Poista
  10. Voi Kiki sun kanssasi, kiitokset taas tästä, yleensä en tykkää lukea haasteblogeja mutta nyt uhrauduin vuoksesi, enkä ollenkaan turhaan:) Mietin, että teitköhän ämpäriin kunnon pissasiman, mutta sitten hokasin tuon ylläolevan, joten niin menivät nekin aromit ihan hukkaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, arvostan sun uhrautumista kovasti <3

      Poista
  11. Mikä mainio tekosyy syödä suklaapupuja :)
    Eiku oikeesti, uskon kyllä että se vankeus tuntui hirveältä, ja tuttujen askeleiden kuuleminen niiiin helpottavalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä siinä ehdein miettiä miten aikuisten oikeasti olen tosi ahtaanpaikan kammoinen :D Pidän aina kotonakin vessan ovea melkein selkosen selällään kun muuten mua alkaa ahdistaa :D

      Poista
  12. Onpas sinulla ollut koettelemukset, onneksi oli suklaapupuja tarjolla :) Joko kahva on korjattu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä suklaa kummasti tasoitti mielialaa, vähäksi aikaa :D Kahva on korjattu, mies laittoi sinne sisäpuolellekkin kahvan heti seuraavana päivänä. Taisi pelätä mitä siellä seuraavaksi teen :D

      Poista
  13. Miten ihmeessä sulla voi olla pääsiäispupuja vielä vappuna? Oot sinä hamstrannut niitä vissiin tosi paljon! Näppärä tyttö, kun laskettelit ihan omatekoisen siman sinne ämpäriin! E tkuitenkaan munkin tekoon ryhtynyt? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puolella hintaa tuli kotiutettua kolme muovikassillista :D Hamstrasin monesta kaupasta ja sitten jumprahuiti Liiterissä oli vappuna kassojen jälkeen "Ota tästä" lappu ja loput pääsiäiskarkit. Ja minä olin niitä rahalla ostanut. Kyllä harmitti :D Voi kauheeta Mama, mää nauroin niin, että piti mennä ottamaan astmapiippua. Et kuitenkaan munkin tekoon ryhtynyt :D :D

      Poista
  14. Kävin jo eilen mutta just kun piti alkaa kirjoittamaan kommenttia niin joukko kerettiläisiä - joita myös sukulaisiksi sanotaan - ryntäsi residenssiimme ja homma jäi siihen.
    Viitoskohdan vastausluettelo sai mut hytkymään eikä tuon 8:n minuuttia kestäneen helvetin lukeminen vakavalla naamalla mennyt :D

    Olis mulla yks kysymyskin: sulla oli joskus aikoja sitten blogissas se faceen liittyvä termi joka kuvasi henkilön ahdistustilaa silloin, kun hän kokee ettei hänellä ole mitään päivityksen arvoista juttua/tapahtumaa elämässään.
    Mä en löydä sitä mistään mutta jos muistat sen (koska mun piti viisaana esitellä sitä eräille kottaraisille - olisin kyllä mainostanut tietolähdettäni) niin viitsitkö ilmoittaa sen meikäläiselle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herkistyin täällä ihan päästämään pienen liikutuksen kyyneleen silmäkulmastani kun sää noin vanhoja mun juttujani muistat <3 Se oli Febsessoida = Tuntea ahdistusta siitä, ettei elämässä ole tapahtunut mitään, mikä näyttäisi hyvältä Facebook-postauksessa. Se oli Olivia lehdessä kun siellä opetetaan joka kuukausi sellainen "uudissana"

      Poista
    2. No jos mun täytyy tunnustaa niin hyvä on: ostin yhdestä kirkon huutokaupasta vanhan mikrofilmihimmelin elikkäs sen katselukoneen ja pyyhkäisin sieltä vainajat helvettiin ja kopsasin nää sun tekstit tilalle. Kerrankin se laite on arvoisessaan käytössä koska mitä vitun väliä sillä on milloin joku Alma Högstedt on syntynyt tai milloin Jalmar Jaakonpoika Runkefäärd on haudattu? Hä? Mä vaan kysyn....sen sijaan tulevia sukupolvia ajatellen on ensiarvoisen tärkeää että ne bittikakarat oppivat tuntemaan 2000 - luvulla rankasti bloganneen Kikin. Nih. Ilman mitään perseen nuolemisia. Nih nih.

      Poista
    3. Niin ja kiitos kun viittit kaivaa ton tiedon esiin koska mä tulen käyttämään sitä häikäilemättömästi hyväkseni mutta jos sulle sopii niin täähän vois olla sellainen Pimpain vs. febsessio - vaihtis elikkä transaktio jossa kumpikin osapuoli luovuttaa jotain omaansa eikä näin ollen mitään tunnetta valuuttaa tarvitse käyttää.

      Poista
    4. Kyllä mää mielellään vaihdan febsession pimpaimeen :D

      Poista
    5. :D
      Transaktio on siis täten sinetöity, oi sinä ihana nainen! <3

      Poista
  15. Kahdeksan minuuttia on ikuisuus kun on vangittunua, onneks sulla oli suklaata,sitä jokanaisen lohduttajaa:)))))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä suklaa on oiva lohduttaja vangittuna ja auttaa monessa muussakin pahassa paikassa :D

      Poista
  16. Mulla oli muuten opettajana yläasteella Anu Saukko.. Mutta kyl mä tuollaisessa sopissa viihtyisin - ihania juttuja sulla siellä ja vielä eväitäkin.. täydel mahal voipi vanki ollakin.. Oot kyl hyvin tuunaillut ja ennättänyt 8 minuutissa - mut hyvä et teini tuli pelastamaan sinut..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollaan sun kanssa jo sen verran vanhoja, että me kun oltiin nuoria niin opettajille ei paljon suuta soiteltu, mutta nykynuoret kyllä soittelisivat suutansa tuollaisesta nimestä varmasti ihan armotta. Tuohon ylävarastoon piti aikoinaan tulla miehen työkalut, mutta sillä aikaa kun mies oli töissä tein siitä sisustusvarastoni :D Kyllä mää siitä olen sitten tykännytkin ja viihdyn silloin kun on ovi rakosellaan :D

      Poista
  17. aivan loistava blogi! olen räkättäny pissat housussa sun juttuja. varsinkin se kuntopyörä "et prkl aja mun päälle" voi totaali reps! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se on kauheaa kun meinaa jäädä kuntopyörän alle :D

      Poista
  18. Voi hyvät hyssykät sun juttujas ystävä hyvä. Ei ollu tenaa, mut onnex oli edes pikkuhousunsuoja... vältyin juuri ja juuri isommalta vahingolta. Sun kannattaa varmaan vastasuuden varalta säilöä tuohon sekä tuohon tilaan, että kaikkiin muihin mahdollisiin paikkoihin jotakin extra evästä, mihin voi jäädä lukkojen taakse. Ihan vaan varmuuden vuoksi. Jos tarina on tosi, että nauru pidentää ikää, niin sun ansiostasi mä elän tooodella pitkään:) Aurinkoista kevättä! Toivottelee Anne-Marie

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on kohta tenoja kun joku ihana lukija oli ottanut sinne yhteyttä ja pyytänyt lähettämään mulle sponsoripostia :D En mää siellä nälkään olisi hetkeen nääntynyt, mutta se ahtaanpaikankammo, voi Apua! :D Mies laittoi heti seuraavana päivänä puuttuvan kahvaosan paikalleen ja nyt tuonne varastoon enää jää jumiin. Täytyy kartoittaa kodin muut riskitekijät :D Oikein hyvää kevättä myös sinulle!

      Poista
  19. Onneksi oli suklaapuput! Mulla muuten tulee aina hätäkakka. Ihan todella. Jos hätäännyn oikein kunnolla ni alkaa kakattaan. Ei oikeessa elämässä mitenkään hauska ilmiö, mutta myöhemmin näistä tilanteista on tullut aika monta hauskaa juttua :) Stressimaha,stressikakka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus sellaisille asioille mitkä on justiinsa silloin kun ne tapahtuu aikuisten oikeasti ihan kaameita on parempi nauraa jälkeenpäin ettei niistä ala tulemaan sellaisia, että ne alkaa hallita elämää. Parempi se on jos jossain vaiheessa tulee nauru. Vaikkei stressikakka naurata varmasti yhtään silloin kun on tilanne päällä.

      Poista
  20. Mitä ois tapahtuna jos siellä "vankilassa" ois ollu myös sudenkorento? ;D

    VastaaPoista
  21. Marsku :D Kyllä tiedän mistä näen painajaisia ensi yönä :D Jos siellä olisi ollut korentokin niin olisin tullut siitä ovesta läpi :D Tai ehkä naapuri talossa asuvat naapurit olisi tulleet hätiin kirkumisen paikalle hätyyttämänä :D

    VastaaPoista
  22. Ei sais nauraa. Mutta kun en voi sille mitään! Eikä oo ensimmäinen nolo paikka, jossa olen räjähtänyt nauruun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Helmi, sää tulit takaisin <3 Luulin sun saaneen musta yliannostuksen kun katosit lukijalistalta. Ei saa säikytellä :D

      Poista
  23. Anu Saukon kokoisesta eteisestä tuli mieleeni voittamani palkinto, josta osa sujahtaa Anun naapuriin. :D Hyvä palkinto, kuin ne sun tenatkin. ;)
    Tykkään kaikista tuollaisista rouheisista jutskista, mitä teitil on esillä. Ja kiva oli taas lueskella näit sinun juttuiskin, vaik sitten toistamiseen. Olenhan kertaalleen jo lukenukkin, mutta hätäsesti sillon.
    Muksaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooo, ajattele; Sain niitä viiiiden kilon laatikollisen :D Olin niin onnellinen Tenojeni kanssa, että olisin varmaan mennyt niiden joukkoon makaamaan jos olisin mahtunut :D Oikein muksaa viikonloppua teillekkin!

      Poista
  24. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  25. Mä voisin kommentoida sitten tähän vastikneeksi, että!!!

    Viikko sitten kävelin itse omin jaloin leikkauspöydälle, juu kuulit oikein ja siinä on jo pokassa pitelemistä ja hermot pysyivät yllättävän paljon kurissa. Mutta jännittin ihan sikana.
    Lisäksi minut nukutettiin ja se nukutus tuntui 13 sekunnin verran menevän suoraan suonesta pitkin kättä pääkoppaan ja taju oli poissa. Eli lyhyimmät 13 sekunttia sun 8 minuutin hereillä olon aikana kammottavassa ahtaassa paikassa. Voiko näitä kahta juttua edes verrata toisiinsa. No voi siinä mielessä, että me kummatkin kärsitään paniikista ja masennuksesta! Juu.. paniikki ei iskenyt vaikka kävelin sinne kammottavalle leikkauspöydälle saliin itse.
    Nukutuksen jälkeen alkoikin sitten sattua ja tapahtua oikein urakalla ja siitä en sitten enempää kerrokkaa, koska todennäköisesti menet paniikkiin ja pahasti. Hei, multa vain poistettiin kohtu ei sen kummempaa. Mutta kaikki meni hyvin ja siksi olen ollut pari viikkoa hilajiselossa ja nyt pääsin viimein kommentoimaan tähän jotakin tyhmää ja nasevaa.

    Mutta sun jutut ei voi muutakuin parantua päivä päivältä ja taas sain kunnon naurut. Piristit jälleen päivääni... kiitos kiki, etä olet olemassa!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet sää aika hurja kun olet itse kävellyt paikalle, siinä taitaisi mulla kyllä silmät alkaa katselemaan karmeja mihin tarttua :D Vaikka tietysti järki sanoo, että leikkauksella on tarkoitus auttaa, mutta kun se järki ei aina ole se joka on vallalla :D Ota nyt rauhallisesti sitten kun olet noinkin ison operaation läpikäynyt! Olet sellaisen tekijänainen, että sua taitaa kyllä olla turha komentaa, et sää mitään usko kummiskaan vaan huitelet ympäriinsä touhuamassa :)

      Poista
    2. Kyllä kuule isäntä piti meikäläisen ensimmäisen viikon hyvin rauhallisena ja passas melkein pilalle asti. Kantoivat ruokaa sänkyyn ja komensivat heti melkein maate, kun vähän nousin jalkojani ja selkääni suoristamaan. Pesullekin tulivat valvomaan, että pysynkö pystyssä ja anoppi oli vielä kultaisempi ja joka aamu tuli ovesta sisään ja sanoi, että tarvitko jotakin ja sanoin, että josko puuroa tekisit niin sillä pärjään melkein siihen asti, kun mies tulee kotiin. On ne vaan niin ihania,..eli mulla ei ollut kyllä hätää ja tässä tapauksessa perheen apu on kyllä tärkeää vaikka onkin vain kohtu poistettu, mutta leikkaus on aina leikkaus.

      Kyllä mua kuule on komentanut jo moni ihminen ja osaan ottaa varovasti, mutta joskus on vaan tilanteita joita pitää tehdä itse, kun miehet ei osaa ja taas toisinpäin, että olen tekemäti ja annan miesten tehdä. :) Mikäs tälle tekijä luonteelleen voi!!!

      Poista