Tällä viikolla oli ilo ja kunnia pitää siskoa kylässä pari yötä. Kauemminkin olisi voinut kyllä olla; terveisiä vaan systerille. Sitä kun on tuntenut toisensa vaippaiästä asti (siis huom. minä en käyttänyt enää vaippoja) ja se toinen on nähnyt sut alamäessä rähmällään ja ylämäessä viipottamassa niin saa turvallisesti olla vaan oma itsensä. Sitä voi huoletta paljastaa omat pakko-oireensa ja kummat mielleyhtymänsä ihan sensuroimatta. Saa puhua naapureista pahaa ja vähän muistakin. Juoruta oikein huolella. Mukava kun oli seuraa kauppakirpputorikirjastokierroksella jota meillä puolisoni kutsuu myös "leikkisästi" vaimonsa kolmiyhteydeksi. Siskolle taisi jäädä reissusta päällimmäisenä mieleen se kun päästelin antibioottiripulin minnekkäs muualle kuin housuuni... Rakas sisko tule pian takaisin lupaan etten kakkaa pöksyihini!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti