Haluatko ihan varmasti?

Ensin toivottelen Tervetuloa! uusille lukijoille

Tutkailen säännöllisesti intopinkeänä hakusanoja ja on taas aika vastata teille googlen kautta tulleille etsijöille:

Jäsenkirja malli

Vuosia sitten havittelin kovasti kätösiini hiekkalaatikkomafian jäsenkirjaa. Että olisin ollut osa santakasan ympärille kerääntynyttä mammalaumaa. Koskaan en siihen ryhmään päässyt ja vailla jäsenkirjaa olen edelleen. Minkälainen malli siellä sitten pärjää niin uskoisin, että käyttäydy seuraavalla mallilla: Profiloi laumasta johtajanaaras ja tavoittele hänen suosiotaan. Se muu lauma seuraa perässä. Tämä korppikotkista muodostuva mammamafia saattaa raadella kynsiinsä jääneen poikkeavan. Opettele siis ehdottomasti mamatalk; älä esimerkiksi mainitse perhekerhossa, ettet ole ummistanut silmiäsi viikkoon ja olet katsonut pikku pilttisi persiistä postimerkin paikan valmiiksi lähettääksesi sen pikku pilttisi sinne missä kasvaa pippuri tai mikä tahansa muu eksoottinen mauste. 

Petän miestäni jatkuvasti

Keittiöpsykologin näkökulmasta sulla on seksiaddiktio. Tai sitten sää roikut huonossa suhteessa ja toivot jääväsi kiinni, jotta partnerisi katkaisisi suhteen.

Miten elintarvikevärin saa irti pöydästä

Höylällä?

Klara vappen 2012 blogspot

Hertsileijaa, osaanko mää näin paljon på svenska? 

Voiko imurilla tehdä fritsun

80-luvulla se ei onnistunut. Kodinkoneet on paljon tehokkaampia nykyisin ja funteerasin, että saattaisihan tuo 2000-luvun härveleillä vaikka onnistua. Ehdottelin miehelleni, josko kokeiltaisiin saanko tehtyä hänelle fritsun imurilla, mutta se ei antanut. Jostain syystä mies aikoo ensi yöksi lukita varaston oven. Siis ihan kun nyt mulla olisi missään vaiheessa käynyt mielessä heilauttaa hoover kiinni mieheni kaulaan siipparaukan nukahdettua.

"housuuni"

Joo-o. Kerran suurella vaivalla tein applikaatiota jälkikasvuni tyynynpäälliseen vain huomatakseni ommelleeni sen applikoimisen kohteena olleen astronautinkuvan kiinni sekä tyynynpäälliseen, että housuihini. Ompelin siis housuuni, jos sää teit saman niin ratkoja sitten vaan esiin. Se on semmoinen metallijutska. Tuli mun miehen mukana meidän talouteen, mutta kyllä niitä varmaan saa isommista marketeista. 

Kiki puvun kaava

 Tilataan Elloksen mursuosastolta suuren alennusprosentin juovuttamana useita kahden puseron tuplapaketteja. Raitaisia jumppereita riittää täten useammaksi vuodeksi. Otetaan pehmeäksi kuluneet ja jalkaan hyvin muotoutuvat fleesekalsarit. (Vastoin perheeni miesväen olettamusta en ole samoissa junttipunteissa koko aikaa. Niitä on kolmet; yhdet pökät jalassa, yhdet pyykkivuoressa ja yhdet kaapissa.) Nämä yhdistämällä saadaan aikaiseksi päivän asu.

Ylipainoiset bloggarit

Meitsiä on täällä vaan yksi, mutta painoluokka on sitä sarjaa, että meitsistä saisi kaksi normaalipainoista pientä naisbloggaajaa aikaiseksi. Ketä mää yritän huijata? Saisi kaksi bloggaajanaista aikaiseksi. Ennen ajattelin, etten nyt niin lihava ole. Lantuvilla roikkuu ylimääräinen kilomäärä, jolla saisi aikaan yhden normikokoisen naisen. Sitten menin ja näin olympialaisissa miesten nyrkkeilysarjan painon yläraja 48 kg. Lantuvillani roikkuu siis kevyessä kärpässarjassa ottelevan miehen verran ylimääräistä.  

Ki Ki nalle

Mää en nää mitään järkeä sheivata ei-kesäaikaan, joten annan talviturkkini aivan rauhassa rehottaa. Nyt epäilen ylittäväni kaikki hyvän maun rajat, joten herkimmät hypätkää seuraavaan osioon. Mutta kun tämä on naurattanut mua ihan mahdottomasti. Opein jokin aikaa sitten, että jos antaa puutarhansa rehottaa valtoimenaan niin se pöheikkö nimeltään retropimppa.

Otsatukka permis

Voi, voi. Harkitse nyt vielä ennen permanentti ajan tilaamista. Laitan sinulle back to the 80´s kuvan pelotellakseni sinua.

Tätäkö sää oikeesti haluat? Haluatko ihan varmasti? Sinua on varoitettu. Kun mää nyt päästin valloilleen nämä hyvän maun rajat ylittävät jutut niin en malta olla päästämättä pihalle toistakin:  Laitoin silmät mukaan kuvaan, ettei kukaan luule, että se on se valtoimenaan rehottava pöheikkö...

Kaatojuuri
Meillä ei ole viime aikoina kaatunut kuin isoja oksia pihapuista. (Kiitos pikasuutarin, joka tunki talvikenkäni täyteen nastoja.) Mää olen hirveän huono sanamuunnoksissa ja siippani puolestaan täysi pro-ammattilainen. Päätin sitten oikein yllättää mieheni ja huutelin hänelle ikkunasta kesken työn touhujen "Kaatuuko puu?" Ei mitään vaikutusta. Annoin puolisolle toisenkin mahdollisuuden, tehostin viestiä elehtimällä (nostelin kulmakarvoja ylös ja alas) ja kysäisemällä uudelleen "Kaatuuko puu?"  Ei edelleenkään toivottua vaikutusta. Se olisi ollut "pulu kaatuu" mitä olisi pitänyt tiedustella...

Mies ja hänen paksu parrunsa.

Ensin toivottelen Tervetuloa! uusille lukijoille 

Sain  kyselyhaastiksen. Siellä blogissa on mahtava arvonta käynnissä, menkää osallistumaan. Tähän kuuluu lähettää uudet kysymykset yhteentoista seuraavaan blogiin, mutta kun ne edelliset kyssäritkin, jotka piti sinkauttaa eteenpäin on vielä vähän vaiheessa, niin jatkan tätä myöhemmin.

Tässä  kysymykset:

1.  Unelma Menu sinun makuusi?

Tallinnan Stokkan jälkiruokahylly ja kertakäyttölusikka. Lahden toisella puolella todellakin ymmärretään näiden asioiden päälle.

2. Kissa vai koira? Miksi?

Kumpaakin sorttia on kotoa löytynyt, mutta jos nyt toinen olisi otettava niin sitten koira. Jälkikasvu on todella allerginen kissoille. Koirasta olisi vähemmän seuraamuksia.

3. Paras sisustuslehti? sekä koti- että ulkomainen.
Toivekoti ja Puutarha. Nyt mää alan taas porata roinottaa "Kui te sen nyt lopetitte?" Landhaus Living päätyy ostoskoriin kaupassa ja jopa täydellä hintaakin.

4. Lempikukkasi?
Valkoinen neilikka.

5. Kaunein kotiin liittyvä muistosi?

Mieleen putkahti rakas muisto vuosien takaa. Oltiin muutettu miehen kanssa saman kattopellin alle ja jaettiin tottakai myös postilaatikko. Yhtenä ihanana päivänä tuli jackpot; olin saanut kerralla niin monta postimyyntikuvastoa, että se loota meni ja tipahti. Oi,oi. 

6. Inhokki- kotityösi?

Lakanat jättäisin huoletta vaihtamatta, kunnes niissä asustaisia luteita ja täitä. Onneksi siippa hoitaa asian.

7. Viisi tuotetta, jotka löytyvät AINA jääkaapistasi?

Kahvimaitoa, jogurttia, voita, Heinzin balsamiviinietikalla maustettua ketsuppia ja valo.

8. Onnistunein sisustusratkaisusi?

Tämä on oikeastaan siippani ratkaisu, mutta hän on ollut koulutuksessani. Otan sitten vähän krediittiä itsellenikin: Meillä on huussin edesssä epätila, johon mies on nikkaroinut lattiasta ylijääneestä laminaatista laskutilan.  Siihen on hyvä jälkikasvun heittää suihkusta tullessaan pyyhe myttääntymään.  Saatan siihen minäkin jotain säilöä; aika usein siinä on vessalukemista.

9. Mielestäsi pettämätön kolmen värin yhdistelmä

Sementin sävyinen harmaa, vanharoosa ja puhtaanvalkoinen.

10. Pahin sisustusmogasi?
Se oli vuosi 2009 ja huushollin valkaistumisen himo. Iski siinä sitten aatoksiin äärimmäisen hyvä idea, että pistetään pihamaakin valkaisten. Hinnasta johtuen ei maltettu koko pihaa levittää valkoisella koristekivellä, mutta mun visiossa oli raikkaan näköistä, kun sinne tänne ripsoteltaisiin valkoisia koristekiviä. Köllöttelin sisällä sillä aikaa, kun siippa levitteli pari jättipussia Kekkilää pihamalle. Mies huikkasi, että tule katsomaan. Se oli raikkaan näköistä vaan mun visiossa. Tulos näytti lähinnä siltä, että pihalle olisi silputtu kukassa oleva omenapuu. Puoliso raukka keräsi niitä kiviaineksia loppusuven. Mää hoin loppusuven, että seuraavalla kerralla olen paikalla, kun iskee äärimmäisen hyvä idea. On mulla ihana mies; Vuosi 2013 ja siippa jo toteaa: "Se oli semmoinen kokeilu."

11. Lempituoksusi?

 Mies olisi sivellyt veistoksellisille, jämerille poskipäilleen Kourosta ja suunnannut raskaisiin metsätöihin. Useita paksuja parruja kaadettuaan ja maahan taltutettuaan tämä hien peittämä työn sankari kätevin, taitavaakin taidokkaimmin sormin korjaisi jumittuneen moottorisahan. Työt loppuun saatettuaan hän kiirehtisi kotiin jo kovasti malttamattomana urostaan odottavan vaimonsa luokse. Kourokselta, miehekkäältä, puulta ja koneöljyltä tuoksuva raavas uros kapsauttaisi naisen tiukkaan syleilyynsä ja hänestä välittyvä tuoksu huumaisi ja täyttäisi naisen. 

Kukaan ei varmaan huomannut, että rakas anoppini on taas muistanut meitsiä muovikassillisella Harlekiineja. Olen altistunut hömpänpömpälle. 

Se olisi muuten jatkunut tuo tarina kotosalle palanneesta raavaasta miehestäni ja miten hänen paksu parrunsa tyydyttäisi ja täyttäisi vaimon toiveet ja himot, mutta siippani sensuuri taas iski... En tiedä mitä se puolisoni ajatteli, mutta mää funteerasin, että  mies sahaisi paksusta puusta pätkän ja tekisi perheemme palleja rikkovalle teinille niin kovan jalkarahin, että se ei menisi rikki ilman kirvestä. Se on kuulkaa maksimissaan vuosi, kun Ingmarin kaupasta kotiutettu rahi on halki. Mää irrottelisin kaarnan ja sutisin sen sitten kanarianlinnun keltaisella miranoolilla. Kalustepyörät alle ja a'vot, hyvä tulisi. Törkynen mielikuvitus mun miehelllä...

Taas pöksyasiaa

Ensin toivottelen Tervetuloa! uusille lukijoille 

Se oli aika pistää arvontapurkin kansi kiinni, ravistaa, sekoittaa ja valjastaa uhkailtukiristettylahjottu lapsityövoima käyttöön. Sitä lasta kiinnosti kuin kilo kiviä tämä arvonta. Koska raukalla on tiukka koeviikko takana niin jätin perherauhan säilyttämiseksi tarkemmin selvittämättä minkälaatuisia kiviä on mahdollisesti kyseessä.  Saatoin kyllä käyttää jahdatessani lapsukaista arpojeni kanssa kieltä; "Ja mua kiinnostaa kuin kilo kiviä, että onko sun mauton tankki taas tyhjä."  Purkkiini kertyi huikea määrä arpoja ja olen tuttuun tapaan kyllästyttänyt perheen miesväen ravaamalla perässä ja hokemalla "Kato miten monta osallistujaa."  V-V:n kätöseen jäi xxxxxx nimellä varustettu lipuke. Jos laitat sähköpostiin koordinaatteja niin laitan pakettia tulemaan. Kamerasta simmahti sitten tottakai patterit kesken touhujen ja en saanut siiirrettyä tietskalle kuvia arvontatoimenpiteistä, mutta kuvitelkaa tähän nätti lasipurkki, rakkaan lapseni näyttämä kansainvälinen käsimerkki ja voittajan nimellä varustettu lipuke.

Tässä se kuva olisi.

Me asustellaan vanhassa talossa, joka jossain vaiheessa vuosia on jaettu osiin. Tästä johtuen me jaetaan naapurin kanssa anu saukon postimerkin kokoinen kylmäeteinen. Siinä yhteisporstuan neliösentin kokoisella meitin alueella on säilössä muovitossut pikaisia pihallakäyntejä varten. Edellisenä viikonloppuna vietteli meidän uudet naapurit kosteita ja railakkaita tupaantuliaisia. Ne meitin eteispopot oli sitten ilmeisesti halunneet myös vetää tötteröt otsalle ja palautuivat hunningolta kotiin vuorokauden päästä anteeksipyynnön kera.

Kitisin aiemmassa postauksessa miten vaivalloista on pistää katseenkestävät pöksyt jalkaan postilaatikolle mennessä, ettei ne tuoreet asukit oitis tajua mua oudoksi.  Nyt painelen rauhassa fleecekalsarit jalassa hulmuten tutkimaan mitä PostiPate on tuonut. Päätin, että meillä on nyt kuherruskuukausi ohi kun ollaan kerran jo niin tuttavallisissa väleissä, että on sopivaista anastaa meitin krokotiilipopot bailuihin omin luvin. Määkin voin siis alkaa käyttäytyä ihan normaalisti. Siis itselleni normaalisti. Ne on sentään mun omat fleecepökät eikä naapurin raappahousut.

Kuvan saappaat on syyttömät, ne oli crocsit, jotka tulivat ryytteessä kotiin seuraavana päivänä. Ainaniinjärkevänpuolison mielestä mää suhtaudun negatiivisesti uusiin naapureihin. Siis minäkö? Eikö muka olisi ollut hauska kepponen laittaa huomenna pyöränlukolla crokot kiinni eteisennaulaan? Siltä varalta, että naapurin aatoksissa pyörii taas luvaton haltuunotto...

Ei läpäissyt otsikko siippani sensuuriseulaa vol. 2

Ensin toivottelen Tervetuloa! uusille lukijoille 

Löysin Hesarin verkkosivuilta mielenkiintoisen artikkelin, jossa nuoret neuvovat miten vältyt olemasta nolo aikuinen. Tottahan toki aloin sitten välittömästi suorittamaan tutkimusta virheistäni. 

1 Älä puhu teinien kieltä

Kuulostaa hölmöltä, kun aikuiset sanovat LOL. Pahinta on, jos nuorisoslangia käyttää väärin.

Mieluiten älä siis käytä sitä ollenkaan.

Tein tiedusteluretken teinin luokse ja kyselin asiaa. Se vastasi etten käytä Lollia. Tai se vastasi lyhyesti ja ytimekkäästi "Et." Peljästyin vailla v*ttu sanaa olevaa lausetta ja huolestuneena tiedustelin jälkikasvultani "Onko sulla kaikki hyvin?" Kyllä se kirkkoveneen synonyymi sieltä sitten tuli. Se on vaan vaikea tottua virkkeisiin vailla venettä, kun meillä on viimeiset pari vuotta asustellut veetä sylkevä ovia paiskova Aapeesee-teini. Jos joku kävi sen postauksen lukemassa niin siellä olin näköjään viljellyt nuorisoslangia ja tunnustettava on, että joskus ääritilanteissa Kikin huulilta livahtaa "What the fuck?" Jostain on tarttunut mukaan myös sana "Whatever" En ole kyllä varma onko se nuorislangia. Viimeksi käytin sitä eilen, kun iltakävelyllä lausuin miehelleni runoa, jossa tuikka lennähtää rantaruohikosta kohti iltaruskoa. Se on kuulemma kuikka se lintu. Vastasin miehelle whatever ja paasasin loppulenkin taiteilijan vapaudesta. 

2 Älä puhu liikaa.

 Lapsen kavereiden moikkaaminen on okei, mutta älä ala kertoa juttuja lapsuudesta.

Olen usein kertonut juttuja V-V:n lapsuudesta lapsiraukan kavereille. Mun on ilmeisesti sitten lakattava kertomasta miten meidän lapsukainen nuoremmassa iässä unissaan pissaili ympäriinsä. Kerran vietettiin rauhallista aikuisten laatuaikaa miehen kanssa. (Olimme siis linnottautuneet tv ääreen eväiden kera.) kun meidän pikku piltti, ikää noin 3 v, vetäisi huoneen ovensa auki ja marssi olohuoneen pöydän viereen. Sitten hän vetäisi pippulansa esiin, pissata lorotti  pöydälle ja meni takaisin unten maille. Täytyy myös lopettaa kertomasta miksei meillä oli enää Nintendo 64:sta. Meitin jälkikasvu täysin NukkuNatin vallassa lorautti sinnekkin. 

Emmää voi sille mitään, mää vaan olen puheliasta mallia. Parisen päivää sitten olin täysin uppoutunut katselemaan digiboksin uumenista Unelmien poikamiestyttöä. Töllöteltyäni jaksoa hetkisen huhuili mies olohuoneen puolelta "Nukutko sää?" Se sanoi luulleensa mun torkkuvan, koska olin ollut kymmenisen minuuttia hiljaa. 

 3. Käyttäydy hillitysti.

 Ärsyttää, jos aikuiset puhuvat tai nauravat liian kovaa julkisella paikalla. Ja julkisesti tanssiminen tai laulaminen on tosi noloa!

Emmää voi tällekkään mitään. Mulla vaan on äänenvoimakkuudeltaan kauas kantava ilmaisu aina kun innostun. Tai pelästyn. Tai suutun. Tai siis oikeastaan aina.  Poikkeuksena se, että olen ajautunut tilanteeseen, johon liittyy uusia ihmisiä. Silloin vetäisen esiin Saukilta ja pikkuoravilta varastetun imitaation ja piipitän nasaaliäänelläni.

  Valitettavasti en usko meillä visiteeraavan yhtäkään lapsukaisen ystävää, joka ei olisi kuullut mun laulavan "Poika saunoo" tai "Herra kädelläsi". Tai äänenlaadun huomioiden oikea termi taitaa olla joikaavaan. Jotain tästä asiasta kertoo se, että tämän nykyisin teini-ikäisen lapseni ensimmäisiä lauseita oli "Älä laula." 

Suojellakseni mielenterveyttäni en uskalla edes ajatella miten lujaa saatan nauraa julkisella paikalla.

4 Ole hiljaa Facebookissa

 Älä kirjoittele lapsesi Facebook-seinälle tai kommentoi kuvia tyyliin "onpa kaunis tyttö". Se nolottaa!

No tähän en ainakaan ole syyllistynyt. Puhtain paperein ja täysin pistein tästä kohdasta ohi. 

5 Älä yritä olla hauska

 Musta huumori on huono juttu. Ja se, jos vitsit ovat lapsellisia ja naurat niille itse.

Otan tähän "Älä tee" esimerkiksi hiljattain sattuneen tapauksen, joka aiheutti lapsiraukassani reaktion; "Googletatko lastensuojelun numeron. V*ttu muutan muualle."  Tapaus ei ollut tarkoitettu huumoriksi, mutta tunnustan jälkeenpäin nauraneeni. Useamman kerran. Eikä nauru ollut kohdassa 3 mainittua mallia; hillitty. Ja on lapsellista, tunnustan. Aloitan taustoilla; Täällä meilläpäin on rouvasihminen, joka tekee niiiiiin hyviä herrasväen pikkuleipiä, että nuolen paketin pohjalta murutkin.  Valitettavasti tämä kyseinen rouvashenkilö myy tuotteittaan aika harvakseltaan kirpputoritapahtumissa. Sain kätösiini näitä harvinaislaatuisia herkkuja ja jemmasin saaliini. (Varmuudeksi mainitsen, ettei lapsi pidä niistä ja mieheni velvollisuus on tottakai jättää parhaat makupalat vaimollensa.) Yleensäainaniinjärkeväpuoliso oli lapsellisuuksissaan näykkäissyt palasen keksistä. Tästäkös minä suutuin ja äärimmäisen tuohtuneena marssia tömskötin miehen luokse ja lapsestani ja muista ikähaarukasta vähän alle ja vähän yli 17 vuotiaista koostuvan yleisön eteen ja esitin siipalleni kiukkuisen syytöksen; "Oletko nuollut mun piparia?"  

Tässä todiste; pipariani on hipelöity.



Ei meillä mieskään tätä testiä puhtain paperein läpäise. Puolison luvalla paljastan, että siippa esitteli meitsille tanssimuuvejaan meidän takapihalla. (Onhan se tavallaan julkinen paikka, kun me ei naapureilta piilossa oltu. Kohta 3.)  Minä kiemurtelun tarkoituksesta tietämättömänä esitin aidosti huolissani siipalle kysymyksen; "Onko sulla kiveksissä joku vaiva?"

Patukkaa poskeen.

Arvonta on neljä postausta alaspäin.

Ensin toivottelen Tervetuloa! uusille lukijoille 

Buzzador etsi bloggaajia kokeilemaan palauttavia ja energiaa antavia treenituotteita ja kyseli erinäisiä asioita liikuntatottumuksista. Suoritan kävelylenkkini kolmesti päivässä, mutta niissä vastausvaihtoehdoissa ei ollut tyrkyllä sopivaa "Kävellä". Laitoin sitten juoksun vaihtoehdoksi, koska aina silloin tällöin tulen todella kiireellä takaisin kotosalle ja huussiin kävelyltäni. Se on kuntooni nähden juoksemista. Pääsin siis mukaan kampanjaan vähän venutetulla totuudella. Rakas lapseni oli kyllä sitä mieltä, että olen venuttanut totuutta myös kysymyskohdassa, Oletko käyttänyt liikuntasuorituksen aikana palauttavia tuotteita? Omasta mielestäni olen; useita kertoja viikossa kouraisen karkkia taskun pohjalle ja aina olen palautunut takaisin kotipesälle saadakseni pistellä poskeeni loputkin siitä kotosalle jääneestä mässypussista. Olen siis palautunut.

Buzzador on varmaan jo kaikille tuttu ja sinne pääsee tästä linkistä. Buzzausohjeissa käskettiin laittaa linkki tuotteisiinkin, joten sinne pääsee tästä maximsports.fi. Siellä oli kyllä tyhmiäkin ohjeita,kuten juo puoli litraa vettä ennen urheilusuoritusta. (Tulisin kyllä kävelyltä taasen sitten juosten kotiin hermeettisessä pissahädässä.) Tämän satsin piti vissiin riittää viikkoja, mutta ne on nyt nautittu ja tässä tulokset:

After training, before training ja during training patukat

Banana flavour

 Kovassa mieliteossa en olisi erottanut Pandan nougatpatukoista sokkotestissä. Yllättävän hyvä. Ei kittaantunut jauhomainen jälkimaku suuhun, kuten suurimmasta osasta näitä tuotteita. (Tai sitten sen vei ne kaksi kuppia cappucinoa, joilla huuhtelin hammastarhaani.)

Dark chocolate
Aiheutti deja vuun; olen kokenut tämän ennenkin. Taisi olla tuossa 4 ikävuoden korvilla, kun iskin halukkaasti kiinni taloussuklaaseen.

Caramel & Choco
Sitkeää kaurakeksiä päällystettynä maitosuklaalla. Tykättiin.

Caramel & hazelnut
Ihan kuin olisi ostanut Liiteristä feikin Mars-patukan ja joku olisi vienyt siitä toffeen. (Se sama, joka kähveltää ne Tiramisutoffeet.) Hyvää.

Hazelnut and chocolate crisp

Tässä patukassa hatselnutsi puskee läpi. (Olen oppinut uuden sanan Mastercheffistä; puskee läpi.) Sisällä rouskuvia suklaakökköjä.

Sweet & Salty
Kaikista kokeilluista paras. Kuvailisin makua Siwasta ostetuksi snickerspatukaksi. (Jotten loukkaa kenenkään tunteita niin informoin olleeni Siwan-täti useita vuosia. Niin monta tilausta on tullut hoidettua, että tiedän kiertonopeuden.)

Viime aikoina olen treenannut paljon Pet Saga peliä naamakirjassa ja en tiedä johtuiko patukasta, mutta suoritus parani niin, että pääsin läpi kentän, jonka läpäisemiseen olin kuluttanut viisi päivää. Joo, joku ehkä huomasikin kuvasta patukoita olleen kaksi. Mää en ole matemaattinen, johtui siis ehkä patukoista.


After training Recovery Drinksut:

Sweet strawberry
Olin aivan valmistautunut kertomaan tarinan siitä, kun muutamia vuosia sitten oltiin Särkänniemessä ja yhdistelmä aurinko ja hattaraa, hattaraa sain ahdettua kupuuni vielä yhden hattaran sai meitsin kyökkäämään.  Mää en kyennyt pidättämään veskijonossa ja ryöpsäytin useiden tuomitsevien katseiden alaisena pesualtaaseen ykän. Yritän ilmaista, ettei maistunut yhtään oksupoksulta ja mansikkaiselta esansilta, jota elämystä pessimistiluonteena odotin.

Smooth vanilla
Kuvailisin makunystyröiden kokemusta seuraavasti: Olisin ostanut pakastealtaan halvinta kasvisrasvajäätelöä ja surauttanut siitä pirtelön. Jostain syystä olisin kaatanut sinne roimasti tomusokeria. Ei paha ollenkaan, mutta me drinksuteltiin siitä tetrasta koko kolmihenkinen perhe.

Rich chocolate flavour
Jos ostaisin myyjäisistä liikaa jauhotettuja mokkapaloja ja surauttaisin niistä blenderillä drinksun maidon kanssa niin tältä se saattaisi maistua. Muuten kokeilisin, mutta ei ole nyt myyjäisiä tiedossa ja itsehän tottakai leivon täydellisiä mokkapaloja... Ei pahaa.

Hypotonic sports drink ja Total hydration juomat
Jostain silmät tavoitti proteiini tekstin ja koska se tuo mieleeni maitorahkan, raejuuston ja palvikinkun niin en kyennyt näitä maistamaan. Alitajunnassa jyskytti ajatus kinkkumehusta. Mies ja V-V uhkarohkeasti kokeilivat ja kuulemma ihan ok.


Reaktiot testituotteisiin:


Voisitteko te kiltit sieltä Buzzadorilta seuraavaksi lähettää mulle jotain, josta saa kivan kuvan. Mää nautein patukasta keittiössä ja makuuhuoneessa ja taisin saada sitä nautintoa olohuoneessakin, mutta yhtään kivaa kuvaa en saanut. Osaisin varmaan saada aikaiseksi omiin taitoihini nähden kohtuullisen kuvan, vaikka Jeanne d'Arc livingin tuotteista. Laitoin nyt sitten yläkuvaksi tuommoisen omaan silmään nätimmän.


Dark chocolate oli ainoa, joka kirpoonnutti pikku piltistäni reaktion; "Hyi s*atana."

Paketin saapumispäivänä oli selkäni niin juntturissa, ettei tullut käytyä kaupassa eikä edes Siwassa. Koska herkkuvarannot olivat vaillinaiset pisteli nälkiintynyt lapsiraukkani, mieheni ja minä kitusiin testituotteita useamman kappaleen. Jossain vaiheessa tavailin sitten valmistusaineita ja havaitsin tiedon; saattaa aiheuttaa laksatiivia vaikutuksia. Tämä aiheutti jälkikasvussani reaktion: "Voi v*ttu mutsi, me istutaan kaikki p*skalla koko ensi yö."

Kyllä se siltä näyttää

Arvonta on kolme postausta alaspäin.

Ensin toivottelen Tervetuloa! uusille lukijoille 

Olen viime aikoina ärripurreillut, eikä syynä ole se normaali Hullun lehmän tauti eli PMS. Tässä suurten tunteiden purkauksia:

Rakas, sinusta on tullut pullukka.

Subtv:n ohjelmatarjonnasta löytyy tämä helmi. En ymmärrä tätä formaattia laisinkaan. Eiköhän jokainen ylipainoinen ole huomannut olevansa  kokoa extra large muutamalla lisä-äksällä ilman puolison paheksuntaa. Funteerasin sitäkin, että nyt tämä on ok ja hyväksytään. Tuleeko tuutista ulos vuosikymmenen päästä sitten Rakas lapseni, sinusta on tullut pullukka - ohjelma, kun panoksia on alituisesti korotettava. Katselin sitä ensimmäistä jaksoa ja korvani olivat kuulevinaan "Me" muodon. Kiukustuin niin, että näin punaista. Siippa lohdutteli, että meitsin painosta tulee yhteinen projekti vasta siinä vaiheessa jos laardia kertyy sen verran, että siippa joutuu

tuuppaamaan mua kyljeltä toiselle makuuhaavojen pelossa.

Vanhoilla päivilläni olen oppinut huomaamaan suurten tunteenpurkausten alta löytyvän alkuperäisen tunteen. Olen kuluttanut elämääni aikoinaan parisuhteessa, jonka toisen osapuolen minua kohtaan jakama arvostus oli suoraan suhteellista vaa'an ilmoittamiin lukemiin. Vähän painoa ja paljon rakkautta. Paljon painoa ja vähän rakkautta. Luulen, että tällä kokemuspohjalla näen punaista, violettia ja oranssia, kun on ihan ok ilmoittaa parisuhteen toiselle osapuolelle; "Sinusta on tullut pullukka." ja tehdä siitä sosiaaliporno-ohjelma. 

Liiteri (Lidl), sinä senkin huijari!

Olen tohkeissani odottanut keskiviikkoisin Kustia polkemaan, jotta saan tutkia sun mainoksesi. Nyt sää sitten olit laittanut myyntiin tyrkylle toffeeta ilman ilmoitusta siinä lehdessä. Meinasitko syödä ne kaikki itse? Ostin kädet innosta täristen purkin, jonka kyljestä paljastui makuna taikasana Tiramisu. Löytyi sieltä myös vähemmän kiintoisa präntti Panna Cotta. Mitä p**kelettä olit tehnyt niille mässyille? Todella tarkan syynin jälkeen sain purkista raavittua esiin KAKSI Tiramisun maun kielelle jättävää kermakaramellia. Ja sun on ihan turha alkaa väittää, että mää aterioitsin ne Tiramisut matkalla pisteestä Liiteri pisteeseen kotipesä. Kävin meinaan hakemassa ne tyhjät paperi (12 kpl) meitin kaarasta ja tutkein asian.

Äläkä yhtään erehdy luulemaan, että ihan välittömästi unohtaisin sun huijauspurkkisi. Päällystin sen tapetilla ja maalasin kannenreunan.(Kuva ylimpänä.) Nyt muistan syntisi aina kun näen uutukaisen säilytyspurnukkani. Pikkusen tätä kiukkua lieventää, että maitokaapistasi löytyi jogurtti, joka oli todella hyvää ja siitä sai nyhdettyä irti sabloonan, jota käytin tapetin muotoilemiseen seuraamaan sen sun "tiramisutoffeesi" muotoja.

Ps. Jos sinä senkin toffeehuijari Lidl ajattelit samaa kuin jälkikasvuni;  se truuttasi paprikamajoneesin tyhjäksi ja tiedusteli, että laitetaanko roskikseen vai tapetoidaanko meillä nyt kaikki roskat, niin voit olla varma, että suoritan ostokset Ääsmarketissa ainakin viikon enkä yhtään välita maidon hintaerosta.

No eikö muka siltä näytä?

Silläkin uhalla, että joku teistä mun rakkaista lukijoista ottaa kontaktin Kanta-Hämeen poliisilaitokselle ja vaatii mun ajokorttini mitätöimistä niin paljastan sääliä kerätäkseni seuraavan: Kiki on taas autoillut. Peltilehmään syttyi valo ja arvelin sen olevan ei-hyvä. Rimpautin puolisolle lapselliselle puolisolleni ja selitin asiani. Lapsellinen puoliso julkesi nauraa ja valisti, että jos ne valot on edessä ja takana niin ne on ajovalot. Siinä sitten kiukustuin ja ilmoitin sen valon paistavan siinä jutussa mikä on ratin takana. Kuvailin mystisen valon ulkonäköä parhaan kykyni mukaan ja miehellä ei ollut aavistustakaan mitä mää selitän. Puolustakaa mua, kyllä se siltä näyttää. Aivan selvä kierukka, joka lukee Hesaria.

Pöksyt jalkaan ja pöksyt jalasta pois.

Arvonta on pari postausta alaspäin.


Ensin toivottelen Tervetuloa uusille lukijoille Lille-sted blogista, Villa - Lotta blogista, Hannelelle Kotikirppunen - blogista ja Merville Valkoisen lumoissa - blogista.



Jovelan talopäiväkirja - blogissa on mahtava arvonta, johon osallistuminen edellyttää postausta aiheella: "Päivä arkeani." Tästä se lähtee; Kikin 24 tuntia kellon ympäri:



6.45 

Torkkuhälytin aloittaa ensimmäisen kierroksen ja niin aloitan minäkin; käännän kylkeä. Sitten se kännykän torkutin keskeyttää kuorsaamiseni raskaahkon hengitykseni viidesti ja kääntyilen kuin possu vartaassa jokaisella pirinällä, että saan selkään liikettä ennen ylösponkaisua. Siippa ei ymmärrä miksen kuorsaa raskaasti hengittele siihen asti kunnes herääminen on välttämätöntä, mutta enhän 
          sitten tietäisi saavani nukahtaa takaisin. Se on niin ihanaa: "Jaa, ei mun tartte vielä." Sitten "Kroooh, Pyyyyh."

7.10

Heittelen jälkikasvulle vaatteet ja venutan hänen sukkansa valmiiksi. Joo, mää tiedän hänen olevan 16 v. Joo, olen tietoinen. Rakas äitini on muutamaan otteeseen maininnut, ettei se ole normaalia. Se on katastrooffin hallintaa; aamuäreä lapsukainen saa grandeluokan kilarit pienimmästäkin vastoinkäymisestä aamuhämärissä. Ja niihin vastoinkäymisiin kuuluu kiristävä sukka. Siltä varalta, että joku teistä

rakkaista lukijoista miettii samaa kun mun mutsini niin vastaan: "Ei, en aio mennä armeijaan venuttamaan pikku pilttini sukkia."


7.55
Joka arkiaamu toistuva keskustelu lapsukaisen kanssa, jonka sisältää muutaman v*** sävytteisen kommentin siitä, miten se lapsukainen on täysin perillä kellon näyttämästä lukemasta.


8.20
Päivän ensimmäinen kävelykierros. Juttelen mutsin kanssa puhelimessa. Keskustelun aiheena miten mun blogiin ollaan taas tultu hakusanalla: "Mitä tehdä Pet Rescua Saga kolikoilla" (Se on semmoinen peli naamakirjassa, jonka parissa me kumpainenkin viihdytään turhan hyvin.) Koska sitä toistuvasti löytyy hakulistalta niin mää nyt pränttään sen tähän: Mitä tehdä Pet Rescue Saga kolikoilla? Osta vasaroita. Löytyy oikeasta yläkulmasta. 3000 rahalla saat kolme vasaraa. Vasaralla sää saat rikottua väärän värisen peruspalikan.

9.35

Pakkaan pääsiäiskoreet pois. Koska toissavuotiset ei millään meinanneet löytyä kellarin uumenista niin toistelen itselleni useampaan kertaan "Pääsiäiskoristeet on kivassa laatikossa." Kehun itseäni, koska huusholli on riisuttu "lukuisista" koristeista eikä olla kun pari päivää yli pääsiäispyhien. Kivan laatikon olen tuunannut Prisman paketointipöydän antimista ja kenkälaatikosta höystäen pitsillä. Käyn säännöllisesti tutkimassa Prisman tarjonnan paketoimiseen. Siellä on toistuvasti tyrkyllä tosi nättejä papereita.

10.45

Otan puhelun miehelle; karmee kauppareissu. Oli miniostokset ja nappasin ne kätösiin ja auton avaimet suuhun. Siinä avainrenksussa oli sen verran  flappia, että sain työnnettyä sinne palan alahuulesta. Mies lohduttelee kiristävänsä sen rakosen niin, ettei meitin menopelin avaimet enää ikinä koskaan roiku mun huulessa. Ainaniinjärkeväpuoliso epäilee vahvasti, että joutuisin laittamaan siihen huuleen lävistyskorun peittämään ammottavaa aukkoa.

12.40

Yhdistetty aamiainen ja lounastauko.

13.30

Pihisen ja puhisen. Puolisen vuotta saatiin asustella rauhassa ja nyt meillä on uudet naapurit. Tämähän tarkoittaa sitä, etten voi enää käydä postilaatikolla fleece-kalsareissa vaan jalkaan on vielä vedettävä päällipöksytkin. Siis mitä ajan haaskaamista vedellä housuja päälle ja pois.

14.15

Teen pesueelleni apetta. Ja käyn maustelaatikolla. Nyt sain tästä sopivan aasinsillan esitellä lootiani mihin inspiraation sain Tannilta Kotipellolla - blogista. Meillä on köökissä pikku vetolaatikko, johon on saanut pilttipurkit sopivasti, mutta reunaan on jäänyt railo ja sekös meitsin luonnetta on koetellut. Jokaiseen rakoon on työnnettävä jotain. Se on muuten äärimmäistä tilan haaskaamista. Tein laatikot jouluisesta Omari-laatikosta ja päällystelin tapetilla. Tähän mun on vielä ihan välttämätöntä kehaista, että liimauksen jälkeen laitoin pyykkipojat viimeistelemään kiinni pysymisen kuivauksen ajan. Nyt kolosiin ahtautuu juuri sopivaisesti Liiterin esanssilitkut ja vaniljatangot. Laulelen touhutessani ja kokkaamisen ohessa olen mieheni mukaan joikannut ainakin seuraavat: I´m too sexy,  Poika 
                                     saunoo ja jotain mitä siiippa ei tunnistanut. Siihen oli liittynyt Herra ja portin avaaminen.

17.55
Kävelykierros numero kaksi. Soitan äidille. Sydämmeni pohjasta kiitos Soneralle, joka antaa mun rimpautella nämä päivittäiset lenkkipuhelut yhden euron kuukausihintaan. Mun mutsi sanoo mua takakireäksi ja mää käsken pyytää anteeksi. Mamma kieltäytyy vedoten siihen, että asia on totta.

20.05

Kävelykierros numero kolme. Mies lenkittää meitsin. Ollaan muutama päivä aiemmin töllötelty digiboksin uumenista Satuhäät ohjelmaa, jossa vihille meni pariskunta, jonka toinen osapuoli halusi mitata ruuista bioenergiat varvulla. Pikkuisen siinä paukautin ja mies kysyi "Tuliko bioenergiaa?" Nauroin niin, että joku ohikulkija raukka veti koiraansa lähemmäksi itseään.

22 ja jotakin

Nauran sitä bioenergiaa vieläkin niin, että jälkikasvu soittaa omasta huoneestaan ja käskee "Voitko v*ttu jatkaa huomenna!" 

22 ja jotakin

Vaivun kuorsaamaan raskaasti hengittämään luulisin O.C:n Täydellisten naisten viimeisellä mainoskatkolla. Kädessäni puristan tiukasti Kaukoa. (Käytämme hänestä myös nimeä Kake tai kaukosäädin ja minä käytän myöskin nimeä "Anna se heti tänne tai mää raivostun.")

5.00

Kysyn mieheltä, että "Haluatko sää?" Se vastaa ettei halua. Jonain aamuna se kuulemma aikoo sanoa haluavansa. Harvakseltaan havahdun siipan töihin lähtöön, mutta silloin harvoin tarjoudun keittämään kahvit ja voitelemaan leivät kukonlaulun aikaan kotoa poistuvalle puolisolle. Onhan se nyt kohteliasta. Vaikka me kumpikin tiedetään, ettei mun sumppi pihise aamu viideltä. Mutta kysynyt olen.