Nyt on väkerrys valmis ja vielä muutama metri paperia jäljellä. Maanantai joten uusi viikko taas edessä ja ohjelmassa arkea. V-V:llä peli, tuomarivuoro ja hammaslääkäri. Ei sentään kaikki samana päivänä. Pelkään itse hammaslääkäriä joten nakitan reissun miehelleni että lapsi ei opi pelkäämään. Siinä on vaikea sanoa lapselle ettei mitään hätää kun on itse naama valkoisena valmiina hyperventilomaan, oksentamaan ja pyörtymään. Hyökkäisin todennäköisesti lapseeni kiinni ja huutaisin että nyt me lähdetään kotiin siinä vaiheessa kun se lamppu alkaisi lähestyä uhkaavasti jälkikasvua. Omaan suuhuni en päästä ketään työkalujen kanssa muuta kuin nukutuksessa.(sormet vielä menee) Olen kyllä tosi onnellinen että olen pystynyt kätkemään omat paniikkini ja V-V ei näe mitään ongelmaa reissussa paitsi jos joku mieleinen koulutunti jää välistä. Harmi kun aika ei ole kesken ruotsin tunnin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti