Ette usko mitä jättiä vedin poskeeni.

Viime vuoden lopussa tein yhteenvedon naamakirjan päivityksiä apuna käyttäen ja kasasin myös vuoden 2013.



tammikuu

Voi, voi. Olin lähettänyt lapsen kouluun huonosti toisiinsa sointuvissa sävyissä ja takaisin kotiin saapui äkäinen, syyttävästi tuijottava teini, joka oli joutunut pitämään hupparinsa koko päivän kiinni.

Kyllä mää sitten rakastan miestäni. Pikkuisen suhteiden käyttöä ja pari puhelua. Kohta lähtee neljä kuukautta kahden tunnin kiekkopaikalla levännyt pakettiautonrohjo pois mun edestä. Ei tarvitse enää sokkona peruuttaa. Ei kai siellä juuri joku nauranut, että niin teen muutenkin.

Joko mulla on lääkitys pahasti pielessä tai sitten lapsi pyysi moppia? jotta se voi "V*ttu pestä sillä lattiaa, ettei ole paskasta sen synttäribileissä."

No nyt sinne synttäribileisiin soitellaan lisää mirrejä. Voi kauheeta; V-V on hirveen allerginen kissoille.

Menin kolminumeroiseksi ja lukijoita täydet 100. Muutamat ( reilut parikymmentä) vielä ja on lukijamäärä ja paino samoissa lukemissa

helmikuu

Tarvitsisi saada postaukseen viisi omaa itseä kuvailevaa adjektiivia? Kyselin perheeltä ja V-V:n mielestä mää olen keski-ikäinen punaisten lappujen rakastaja. Ja tyhmä, koska varmistin lapselta adjektiivin merkityksen. Miehen mielestä peräänantamaton. Vielä tarvisi kaksi...

(Mun mutsi sanoo mua aina takakireäksi. Kun mun mieskin sanoo mua peräänantamattomaksi niin onkohan tämä nyt sitten vaan myönnettävä. Liian takakireä antaakseen perään.)

Lapsi on tällä viikolla pyytämättä kolannut oman puolensa pihaa ja ilmoittanut vessapaperin loppumisesta. Olin jo huolissani. Kävin kysymässä siltä, että millä hahmolla se pelaa WoW:ia ja mitkä sen hahmon taidot ja kyvyt on? Se tuijotti ensin hämmentyneenä ja sitten ilmoitti "Jos sää et nyt välittömästi lähde meneen niin revin perseeni ja syötän sen sulle." Ei tarvi olla enää huolissaan. Lapsi on taas oma itsensä.

Teini on ollut Helsingissä jo monta tuntia, ainakin melkein viisi. Soitin tiedustellakseni miten siellä menee. Se vastasi puhelimeen; "Olen löytänyt ravintolan ja olen löytänyt vessan." Sitten se sulki puhelun. Se jostain syystä tiesi mitä aion kysyä.

Sain viisi omituista tapaa haasteen. Saa sanoa. Lupaan poikkeuksellisesti olla suuttumatta 

Sain romanttisuuden puuskan ja suurella vaivalla koversin miehelle sydämen muotoisia riisikakkuja. Mies kieltäytyi syömästä niitä vedoten kakkusten selkämyksessä olleeseen mustaan tussiin. Olin sillä vetänyt suuntaviivat veistämistä varten.

maaliskuu

Buzzadori ei lähettänyt keksiasiantuntijalle BellVitaa, mutta nyt ne haluaa lähettää treenaamisen jälkeen tuotteita. Mikä loukkaus.

huhtikuu

Hirveä aamu. Tulin lenkiltä ja raappasin autoa päästäkseni kauppaan. Sivusilmällä näin todella hermeettisen kokoisen oravan istumassa aidan päällä. Funteerasin; "Hyvä luoja mitä olen mennyt sille tekemään. " Tirskautin pikku porun, koska en todellakaan mene enää ulos. Onneksi katsoin sitä tarkempaa; se oli naapuritalon kissa. Voin siis jatkaa oravien syöttämistä vaikka niillä roikkuu vatsa jalkojen päällä, kun ne istuu aterioimassa.

Se on täällä taas; Pyykkisota vuosimallia 2013.

No nyt se meidän uusi naapuri viimeisen temppunsa teki.

Meni sitten haravoimaan pihansa eikä meidän piha ollut vielä haravoitu. Siis mitä v*ttua!!

Vappuaatto ja meillä on kahdeksan sälliä ahtautuneena V-V:n huoneeseen ja ne luukuttaa ja laulaa mukana Juha Tapioa?? Siis mitä v*ttua!!

14 vuotta sokkotreffeistä.

 toukokuu

Aluspaita, pitkähihainen välipaita, fleecepaita, takki, villahuivi, välikalsarit, pitkät housut, sukat, villasukat ja säärystimet. Onko siinä nyt niin paljon? Lämpöasteita ei ole kuin reilu kymmenkunta. Olen sentään jo luopunut piposta ja toisista välikalsareista. Ja tänään ensimmäistä kertaa ilman villapaitaa.

Tässä siskon kommentti mun "kesäasusteista":
Mää menin laskuissa sekaisin kun vanhin meistä siskoksista soitti ja kertoi kuinka monet housut hänellä on, niin ja se puseroiden määrä o_O Sanoin että täällä on 13astetta ja mulla on kuuma hupparissa, vaikka autossa oli ilmastointi päällä. Sieltä tuli se tuttu pikkuoravien "HUI HUI HUI" 

Rainbowin pannukasviksista löytyi hulluruohoa ja s-kortin perusteella mut jäljitettiin ostajaksi: 
En uskalla enää pitää ovea takalukossa. Ensin sain ääsmarketista tekstiviestin, sitten sähköpostia ja tänään kirjeen. Seuraavaksi ne tulee varmaan sitten kotiin kyselemään onko meillä vielä niiden kasviksia käyttämättä. Ja mää kun olin niitä niiden pakasteita suositellut niin mainioiksi tuotteiksi ummetuksesta kärsivälle. Ne todellakin tekee sen minkä olen niiden mainostanut tekevän; ihan hirveen ripulin 

Nyt on joulukuun loppu enkä osaa vieläkään nauraa tälle:

Jätän aina autoon ostokset, jotka ei vaadi välitöntä huomiota. Mies kun tulee kotosalle töistä niin hän nappaa ne sitten mukaansa eikä mun tarvitse tehdä montaa kilon painoluokkaa olevaa hakureissua pihalle. Jos käyn roskiksella tai postilaatikolla niin sitten otan kylkiäisenä mukaan jotain pientä takapenkiltä. Toukokuussa kävi sitten näin;

Tein uuden ennätyksen kymmenen metrin matkalla. Menin autosta hakemaan ostoksia ja siellä istui ventovieras mies. Ja oli meidän auto, jos sitä joku miettii. Oma mies tuli nopeasti ja poliisi ei-niin-nopeasti, mutta nyt pääsi setä takaisin huilaamaan. Häntä oli kuulemma jo etsiskelty. Soittaessani miehelleni ja ilmoittaessani aivan sama mitä teet niin nyt sää tulet ja sää tulet äkkiä niin mies julkesi ensin tiedustella "Oletko sä riidellyt niiden uusien naapurien kanssa?" Voinkohan vielä kerran käyttää tässä postauksessa ilmaisua "Mitä v*ttua?" Siis minäkö olisin riidellyt?

Ihana uusi sussu kylässä. Olen heittänyt 3 vitsiä ja se on nauranut niistä jokaiselle. Lapsi ei ole nauranut. Mies käski heittää leijan ja jos se sussu nauraa sillekkin, niin sitten toivotellaan se tervetulleeksi sukuun


V-V kävi pääsykokeissa. Siellä annettiin 5 minuuttia aikaa ja paperi missä oli vihreä läiskä ja sininen viiva. Kyllä ymmärtäisin jos se olisi hakenut Taikkiin, mutta kun se kävi lukion pääsykokeissa.

kesäkuu

Ou jee, ykköstoiveeksi valitun lukion ovet aukeaa lapselle syksyllä. Mahtavaa!!


heinäkuu

Ei muuta mainittavaa kuin nimipäiväonnitteluja. Mutta leuhkisin kyllä, että niitä onnitteluja tuli sellaisiltakin ihmisiltä, jotka ei istu saman sukupuun oksilla. Tunnen itseni suorastaan normaaliksi.

elokuu

Kyllä on pitkät oppitunnit siellä lukiossa. Lapsi lupasi soittaa joka välitunti ja vieläpä kahteen kertaan, että kaikki on ok. Se on ollut siellä jo 2 tuntia ja 33 minuuttia eikä ole soittoa vieläkään kuulunut. Onneksi mies kävi katsomassa, että oli se parkkipaikan löytänyt. 

(Ja oli se lukion ovikin taas auennut, koska teini ei istunut mautossaan.)

syyskuu

Mies aloitti kesälomansa kuudelta ja lähti kahdeksalta töihin. Ehkä juhannukseen mennessä lomat pidetty 

(Tässä vaiheessa vuotta voin todeta, ettei tapahdu ensi juhannukseen mennessä.)

Mies väisti kukkien ostamisen kiellon ja toi omasta pihasta puskan. En yrittänyt heittää kimpulla 

Ihana kommentti oli tullut blogin puolelle: Nyt rupee kyllä hermostuttamaan että onko Kiki BB-talossa kun ei mitään kuulu linjoilla. Tulee ankee syksy kun ei kukaan hauskuta! Vaikka me kummatkin tykätään puhua Tenoista niin en ole Claudia Eve.

lokakuu

Sato kerätty; yksi kurpitsa ja neljä tomaattia.

Tätähän ravitsemusterapeutti varmasti tarkoitti, kun komensi syömään kesäkurpitsaa...

Meitin rakkaudella vaalittu kurpitsa päätyi suklaakakkuun. En tykännyt. Huomaatteko; siinä on koristekuviointi tomusokerilla. Vaikutanko nyt yhtään kätevältä emännältä?

marraskuu 
Toinen siskoistani on huvitellut ilmoittamalla saaneensa Pet Saagasta paremmat pisteet kuin meitsi. Vaikka tietää mun ihan aikuisten oikeasti suuttuvan.

joulukuu

Olen kyllä ollut tosi tuhma tyttö kun pukki toi tällaisen lahjan.
Vuosia sitä olen vältellyt, mutta nyt se oli haettava kotiin. Ihan peeaska korokeistuin pyttyyn. 

Koska pyysin mieheltä lahjaa niin poikkeuksellisesti lahjoin myös miestä. Pukki toi hiirimaton kuvalla, joka on suhteen alkumetreiltä. Nyt mies voi sanoa tulevansa vaimonsa naamalle joka päivä. Siis hyppivänsä mun nenälle - tavalla.

Voitin jo kuukausia sitten MehtäEmännän arvonnasta lahjakortin. Kiitos, kiitos, kiitos!!! Olin sitä säästellyt joululle ja OMG mikä jättiläinen meitsiä odotti Valintaladon mypack-hyllyssä. Elämässä ei aina mene nallekarkit tasan, mutten yhtään valita ettei omalle kohdalle osunut kuin yksi nallekarkki. Siis mikä järkäle, painoa 1,2 kiloa. Olen sitä tuijotellut mykkänä ja hypnotisoituneena suuren kunnioituksen vallassa. 



Ja sitten vielä loppuun tärkeä muistutus:

14 yhteistä vuotta ja reikäni vieläkin kiehtoo puolisoa.

Sain haasteen Me Wämili - blogista, kiitos, tykkään näistä aina hirmuisesti. En nyt sinkauta tätä kenellekään eteenpäin, mutta jos joku ehtii tähän joulun pyhinä vastata, niin napatkaa mukaan.

1. Mikä halusit / haluaisit olla isona?

Halusin tulla sairaanhoitajaksi, mutta sitten kuulin opiskeluvaiheessa treenattavan pistämistä toisiin opiskelijoihin. Se ei olisi haitannut, mutta sitten ne muut olisivat halunneet pistää meitsiä. Juu, ei kiitos. Olen varustettu niin huonoilla suonilla, että verinäytteet joudutaan yleensä ottamaan kämmenselästä, jos ei ole tosi taituri neulan varressa. (Täytyy kyllä myöntää parin kokeilukerran jälkeen laittavani stopin käsitaipeen rönkkimiselle.) Lähdin sitten kauppikseen.

Isona haluan olla justiinsa sitä mitä nytkin; kotirouva, Emp. (Elän mieheni palkalla.)

2. Jos olisit vaate,mikä vaate olisit ? Miksi?

Haluaisin olla kokoa 62 olevat pehmeäksi kulutetut fleecekalsarit. Lämpimät, maailmaa syleilevät, kaiken sallivat ja mukavat. Taidan kyllä olla tukisukka; arkisen värinen, huumorintajuton ja jalassa paljastun takakireäksi.

3. Mikä on seuraava käsityö / sisustus / harraste projektisi?

Tänä jouluna iski oudohko vimma tehdä itse kortteja. Askartelinkin niitä useamman kappaleen washiteipin kanssa. Vai voiko sanoa teipin vetämistä korttipohjalle askartelemiseksi? Jaa-a. Muistin sitten Tiikeristä ostamani leimasimet.

 Ja sitten alkoi tulemaan liukuhihnalta Iloisen Joulan toivotuksia....

Lannistuin korttitehtaalta syntyneestä sekundasta vain hetkellisesti ja jotten nyt vallan tuhlannut raaka-aineita niin onneksi muistin Jemellä Pieniä onnen avaimia - blogissa olleen tosi hienoja tuikkupusseja. Silppusin korteista alareunat pois ja jäljelle jääneestä yläreunasta tuunasin minigrippipussiin tuikkuja. Tarra kylkeen ja tuli hyviä pikku tuliaisia. Muistan kyllä taas muutaman juhlakauden kortit jättää sellaisten ihmisten tehtäväksi, jotka osaavat.

Tästä tuli mieleen joulu vuonna 1996, kun iski oudohko vimma tehdä Back Street Boyseja jumaloineelle siskolleni fanipaita. Siihen maailman aikaan oli kovin erikoisia sellaiset silitettävät kuvat, mitä nykyään voi tulostella kotona mielin määrin. Ostin Ärrältä hienon ulkomaalaisen lehden, jossa sellainen silitettävä erikoisuus oli. Sain sen kiinni t-paitaan ja sitten mahti-idean kirjoitella siihen kuvan viereen tekstiilitusseilla. Tuli vähän sellaista Iloisen Joulan tyylistä. En lannistunut vaan päätin silpata sen kuvan irti ja tehdä siitä pienen sohvatyynyn. Ei se sitten luonnistunut ja sisko sai joululahjaksi Back Street Boys neulatyynyn.

4. Montako joululahjaa toivoisit saavasi tänä jouluna?

Olin mukana Salaisessa Jouluystävässä ja sain vastaanottaa kolme mahtavaa pakettia. Lähettäjäksi paljastui Santra Rakkaudesta jouluun ja Oivalluksia & Erehdyksiä - blogeista. Kiitos, kaikki olivat kovasti mieleisiä. Suklaan kerkesin syömään ennen kuvan ottamista, jos joku tarkkasilmäinen huomaa Geishan paperin olevan tyhjä. 

Poikkeuksellisesti toivoin puolisolta lahjaa tänä vuonna. Eikä edes maksa mitään, päinvastoin säästää rahaa. Pyysin, ettei hän sannoita postilaatikolla paskanaapureiden kohdalta tannerta ollenkaan koko talvena eikä varsinkaan keväällä kun tulee liukkaat. Siippa ensin kieltäytyi vedoten sen olevan töykeää ja epäkohteliasta, mutta vetäisin esiin valttikorttini; tärisevän alahuuleni. 

Sanonko mikä on töykeää ja epäkohteliasta: Viime suven aloituksena meillä juhlisti peruskoulun päättymistä puolet kaupungin peruskoulunsa päättäneistä. Tuossa ne pihassa grillailivat ja nauroivat. (Meidän lapsi ei kyllä nauranut niinä muutama kertana kun kävin omasta mielestäni viljelemässä vallan mainioita huumorin kukkasia.) Tulin kävelyltä ja katselin, että jumaleisson; Yksi niistä bilettäjistä oli aivan lärvit. Ennenkuin kerkesin keikauttaa bailaajan kylkiasentoon ja soittamaan hänen huoltajalleen niin enkös sitten tajunnut sen olevan vielä karvaisempi kuin oma mukulani. Sehän oli sitten naapurin isäntä liittynyt juhlijoiden joukkoon, ympäripäissänsä lasten kekkereillä. Puoliso sen kävi sitten husuttamassa omaan kotiinsa nuokkumaan. Meni jonkun aikaa ja eikös se sankari sitten ollut takaisin 16-vuotiaiden joukossa. Puoliso kävi sen sitten taas hätyyttämässä omaan kotiinsa, mutta matka tyssäsi lukossa olevaan oveen. Yksi V-V:n tovereista harrastaa jotain judoakarateajujutsua ja potkaisi oven sisään, että pääsi sankari omalle puolelleen huilimaan. Se oli kaikkien alle 18-vuotiaiden mielestä mahtava temppu. Tälläisen takakireän, huumorintajuttoman, keski-ikäisen akan mielestä se ei ollut. En ole kehdannut katsoa jälkikasvunsa kavereiden vanhempia silmiin sen jälkeen. "Oltiin V-V:llä syömässä makkaraa, kun ***** monotti niiden pöytään keskellä päivää sammuneen naapurin oven auki." Hienoa.

Ei siis santaa, ei sepeliä, ei hiekkaa, ei murustakaan. Jos olisin halunnut esitellä lapselleni miten alkoholistit elävät, niin en nyt sanoisi olevani toisella kierroksella avioliittojen suhteen.

5. Millaisessa kodissa asut?

Pinkopahviseinäisessä, joten kaikki on vinksin vonksin ja joskus kuulee asioita, joita ei halua kuulla. Kuten esimerkiksi sitä, kun edelliset seinänaapurit söivät keittiössä Kismettiä. Sehän on niin hyvää ettei sanotuksi saa, joten sitä ne varmaan köökissään voihkivat.

6. Kuvaile sisustustyyliäsi kolmella sanalla ?

Ikeastakirppariltaroskiksesta, valkoista ja teini hiljakkoin määritteli asian "Tällälailla sisustetaan kesämökeillä."

7. Mieleenpainuvin hetki elämässäsi?

Makasin lattialla taaperon vieressä ja tunsin ihan fyysisesti miten selästä alkoi kasvaa siiven tyngät. Tuli todella vahva tunne, että elämä kantaa mut ja parin sekunnin miettimisajalla tajusin, että se on loppu nyt. Seuraavana päivänä rimpauttelin V-V:n biologiselle isälle ja ilmoitin mihin kellonlyömään voi tulla hakemaan omaisuutensa.

Ehkä mulla oli vaan kramppi lattialla makaamisesta eikä mitään yliluonnollista tapahtunut.

8. Mistä unelmoit?

Sohvalla istumisesta; irtokarkki pussi oikeassa ja kaukosäädin vasemmassa kädessä.

Toivekoti ja Puutarha 2/2009 lehden löytymisestä. Se puuttuu mun varastoista.

 

9. Missä näet itsesi kolmen vuoden kuluttua?

Poraa roinottelen, koska jälkikasvu on pakkaamassa muuttokuormaansa ja irroittelee napanuoraansa. Se sanoo "Jumalauta mutsi, päästä nyt välittömästi siitä auton ovesta, tästä on jo kuukausia jauhettu!"

10. Miten vietät itsenäisyyspäivää?

Yleensä toljottelen yksinäni telkkarista Linnan juhlia, koska mies on melkein poikkeuksetta ollut töissä. Jota seikkaa en ollenkaan ymmärrä. koska mies tekee työvuorolistat. Miten niin ei voi muka haarukoida kaikkia juhlapyhiä niin ettei ne osu omalle kohdalle?

11. Mitäs huomenna? ^_^

Olen pohtinut miksi ihmeessä monessa paidassa ja puserossa on samassa kohtaa reikä. Tai useita reikiä. Tuossa oikeassa kyljessä, niillä main missä joskus meitsillä oli umpisuoli. Mutta minähän pyyhin käteni puhtaaksi aina siihen samaan kohtaan. Ja kun kaavut on Elloksen horisontaalisesti haastavien osaston poistomyynnistä kolmen euron hintaluokasta niin eihän ne sideharsovaipan ohuet vaatteet älyttömiä hinkutuksia kestä.

Samaan pesukuormaan oli ajautunut kolme kappaletta sellaisia reikäpaitoja, jotka miehen mielestä pitäisi heittää pois ja minun mielestäni olisi sulaa hulluutta heittää pois. Puoliso aika usein meillä ripustaa pyykit, koska yleensä en saa niitä itse koneesta ja miehen mielestä ne menee samalla tempolla narulle asti kun ne kerran kyykkii sieltä koneesta. Huomenissa etsiskelen kolmea paitaani, joita mieheni pitää panttivankina. Ne ei kuulemma menneet enää katsastuksesta läpi. 

Taidan lopettaa käyttämästä nimitystä yleensäainaniinjärkeväpuoliso.



Laitetaan tänne loppuun nyt vielä puolison mieliksi:

Siipasta oli hirmuisen hauskaa. että korttikatastrooffista toipumiseen kuului sellainen terapia, että todellakin silppusin ne pilalle leimatut alaosat niistä joulakorteista. Milli kertaa milli palasiksi. Mies imuroi ne sitten köökin lattialta.

Toiset löytää vielä juhannuksena kuusen neulasia, meillä taitaa löytyä vielä juhannuksena joulakortin paloja.

Posliini vai ei?

Heti alkuun esittäisin pyynnön: Me matkataan Sirpan elämää - blogin kirjoittajan, kotoisammin mun Sirpa-serkun kanssa tiistaina Ingvarin kauppaan. Jos ei seuraavaa postausta kuulu, niin tulkaa pliis joku Vantaan Ikean lähimaastossa asusteleva lukija johdattamaan kaksi täysin suuntavaistotonta serkusta pois sieltä sokkelosta. Me ollaan todennäköisesti jonottamassa pehmistä. Tunnistus onnistuu sillä, että toinen meistä on varmasti ainoa jonossa, jolla on vihreää tussia pitkin takin hihaa.

Sain TaRalta Taloni Maalla - blogista haasteen, kiitos, minä sitten tykkään näistä. Haaste on seuraava: sinun pitää vain katsoa hakusanojasi valvontasivustoltasi ja kertoa meille muille millä hassuilla, oudoilla, tai asiallisilla hakusanoilla ihmiset ovat päätyneet blogiisi. Jostain itselleni täysin vieraasta syystä on aika moni viimeaikainen hakusana ollut sellainen, ettei niitä voi täräyttää nettiin nostamatta blogin ikärajaa luokitukseen  K-18. Joukkoon on eksynyt myös muutama sellainenkin, joka ei sovi minkään ikäiselle ihmiselle. Mutta painokelpoisiin ongelmiin vastaisin näin:

halloween homepiirakka

Googlaa omenakaurapaistoksen ohje. Vaihda se omena luumuihin. Kuvittele olevasi kekseliäs kotileipuri ja tipauttele sinne pari pisaraa voiaromin makuista esanssia. Kuvittele, ettei maustepullostasi mitään tullut ja humpsauta sinne koko esanssisatsi. Tulee sellainen piirakka, että on varmasti homeessa, ennenkuin se on syöty loppuun. Mausta voit syyttää niitä luumuja, koska kuka sitä nyt virheitään myöntäisi?

hieroin

Hieroin sitten mitä vaan niin yleensä käytän siihen Natusanin vauvavoidetta, olen taltuttanut sillä monen monta kutinaa. Hyvää, halpaa, hajustamatonta, mitä muuta voi rasvalta vaatia?

kikin ja pisaran blogi

Yhdellä pisaralla täällä vielä mennään, mutta suuntana on Tenan kaatosademalli.

ellos jalkarahi

Ei, nyt tuli väärä kuva. Kokeillaan uudestaan.

No niin, rahia näkyvissä.

Tiedättekö, kun toiset vanhemmat opettavat lapsilleen lopettamalla palvelut pyykkikopan ja kaappiin tulleiden puhtaiden vaatteiden yhteyden; kun lattialle kasaantuu kuukauden pestävät niin yhtenä päivänä on noukittava sieltä läjästä kalsarit, käännettävä väärinpäin ja valikoitava se vähän puhtaampi puoli. Tästä seuraa se, että teini-ikäinen kiikuttaa pyykkikoppaan vaatteensa pelätessään joutuvansa käyttämään lattiavarastoa. Voi voi, kun voisin väittää meillä olevan sellaiset sulkeiset käynnissä. Tämä on meillä ihan normitilanne; joka aamu kaivaudun kerrosten läpi ja välillä kyllä löydän palkaksi jotain makeiseen viittaavaa, mutta yleensä löydän ainoastaan jotain, joka on liimattu lautaseen edellispäivänä tarjotulla ruualla. Jos on huono tuuri niin siihen lautaseen liimaantuu mun sukkanikin, kun paikallistan eilisen rääppeiden olinpaikan astumalla niihin.

Itsenäisyyspäivänä se teini kyllä, möngittyään ylös tuossa kello kolmen korvilla, kiikutti huoneestaan aivan omin neuvoin 9 juomalasia. Ehdein jo iloita ja kehuin vuolaasti lasta, mutta hän vastasi tehneensä raivaustöitä ainostaan sen takia, etteivät jalat kuulemma enää mahtuneet koulupöydälle.

Mutta siihen rahiin, meillä tämä tuli hiljakkoin roskiksesta, joten ostopaikkaa en osaa sanoa. Mutta tyytyväinen siihen olen ja huokailin puolisolle monena päivänä miten melkein menin ja ostin kirpparilta rahin justiinsa ennen tätä löytöä. Suosittelen siis järjestystä roskis, kirppari ja sitten vasta sinne Ellokselle.

ena1 suomi24

Ooo, ylpeänä kerron osaavani tulkita tämän; Englanti a-kielenä ja ykköskurssi. Kyllä siellä ainakin meidän teini on surffaillut netissä, joten kyllä siellä voi käydä suomi24:sakin. Jotten nyt anna huonoja vaikutteita kenellekkään, niin sillä meidän teinillä on aina englanti 10 ja hän pitkästyy siellä tunnilla.

Isäpuoli on sairastunut ja se tietysti aiheuttaa kovasti murhetta äidilleni. Sain fasebuukissa en-siltä-äidiltäni yksityisviestissä ohjeet, miten viestin lähettäjän mielestä saan kommunikoida mutsini kanssa. Saan käyttää lauseita; Mitä sinulle kuuluu? Mitä isäpuolelle kuuluu? Olen tottunut kertomaan V-V:n kuulumisia mummolle, mutta koska se nyt sitten on kielletty niin kerron sitten teille lukijoille: Englanti on ollut aina meidän lapsen vahvuus, mutta lukiossa on paljastunut, että filosofia on toinen vahvuus. En oikein tiedä mitä se filosofia on ja kun tiedustelin sitä pikku piltiltäni niin hän vastasi syvän huokauksen kera "Sä olet nyt käyttänyt tältä päivältä sun tyhmien kysymysten kiintiön loppuun." Mutta täydet pisteet on tullut kokeista, oli sitten mitä oli.

kikis hkne

Siitä on jo varmaan vuosikymmen, kun Anttilassa oli pompomeja lasten osastolla. Mun teki niitä mieli ja puoliso sanoi sen mitä se aina sanoo: "Sitten täytyy ostaa." En sitten kuitenkaan niitä napannut mukaan ja aina välillä se harmittaa. Tämä hakusana sai aikaan sen "aina välillä harmittaa". Tästä tuli tarve tehdä sellaisia chealederliikkeitä; kikis hoo-koo-neee-eeee.  Voi kuulkaa, olisittepa nähnyt meidän perheen miesväen ilmeet. Jopa aina sanavalmis jälkikasvuni ei sanonut mitään.
Mun edessä oli vaan neljät kauhusta laajenneet silmät.

hämähäkki villasukat

Meikäläisella on kämmenen keskellä peukalon lisäksi vielä kyynärpää, joten omalla kohdalla ratkaisin tämän ongelman valkoisilla villasukilla ja siihen sitten vaan mustalla langalla keskelle suhero ja siitä jalkoja pitkillä pistoilla. Voisin jopa hätäpäissäni ratkaista ongelman myös paksulla mustalla tussilla.

mitä tarkoittaa naimanaamat

Sitä kun pariskunta muistuttaa toisiaan. 

Olen tuo vähemmän karvainen puolikas.

aiv rehu lamppu

Osta järjettömän iso lampunvarjostin ja kaikista pienin lamppu. Pingota se rehupussi siihen varjostimeen ja tarkkaile, ettei se säkki pääse yhtään lämpeämään siitä lampusta.

facebook-kin tyylinen kiki
Omalla nimellä, mutta muuten ihan samalla tyylillä kuin täällä blogistaaniassa.


kiki tuikka

Viime keväänä iltakävelyllä innostuin runoilemaan puolisolle miten tuikka lähtee rantaruohikosta kohti iltaruskoa. Se on kuulemma kuikka se lintu. Olen ristinyt muitakin lintuja uudelleen. Meidän pihassa käy talvikaudella tikka, jolle on kelvannut vaan talipallo. Tänä talvena se on joko eri tipu tai sitten on jostain muusta syystä laajentanut ruokavaliotaan siemeniin. Kun aloitan kovasti tohkeissani jotain selventämään menee multa helposti sanat solmuun. Ilmoitin sitten miehelle innosta puhkuen, kun piti sanoa "Se tikka", että meillä on pihassa Sitikka. Puoliso pidätteli nauruaan ja totesi, ettei meillä ole koskaan ollut Citroen-merkkistä autoa.

posliini vai ei

Tähän vastaan oikein opetuskuvien kera:

Tässä olisi ensin vertailu kohteeksi lasia. Ja Fazerin ylihinnoiteltu maapähkinävoikeksi.

Tässä taas sitten on sitä posliinia. Ja Liiterin valmispakkauksesta itse sekoitettu, siis melkein itse leivottu Whoopies. 

Tietysti tässä voi kysessä olla karvoitusluonteinen ongelma. Vastaisin tähän, että jos parisuhteesi toinen osapuoli vaatii tällaista niin se on ihan laiskuutta, jos ei viitsi sen vertaa etsiä. Virtsarakontulehdusta kammoavana ihmisenä vielä mainitsisin niiden karvojen toimivan portinvartijana ja ne on tarkoitettu nappaamaan pöpöt ennen pesään päätymistä.



mä ikkunoita putsailen Matti Nykänen
Minä, joka ajattelen Matti Nykästä sängyssä, en sinua tuomitse. Tapansa itse kullakin. Kun ponkaisen pedin reunalta ylös on selkäni oltava hallinnassa tai käy vahinko. Nousuvaihe tapahtuu selkä aivan jäykkänä ja voimakkaasti eteenpäin kallistuen. Asento muistuttaa mielestäni Nykästä lentomäessä, joten funteeraan vaan Mattia ja oikea seisomaan nousemisen kulma ohjautuu kätevästi.

Keikoilla en ole koskaan käynyt, mutta telkkarista olen nähnyt Matin lavaesiintymistä ja uskoisin sen tyyppisen liikehdinnän sopivan vallan mainiosti myös ikkunoiden pesemiseen. On se niin jäykkää menoa, että hyvin se selkä kyllä ainakin mun silmääni siellä esiintymisissä tuntuisi olevan hallinnassa ja sitä hallintaa minulle ainakin aina fysioterapiassa opetetaan ja muistutetaan.


tukiainen ja menkat
Kyllä se sitten Kikikin jää välillä sanattomaksi.

Olipas tässä nyt paljon kuvia, mutta olen istuskellut koneella pitkään pysyäkseni lujana ja jatkaakseni jo useamman minuutin jatkunutta mykkäkoulua. Me asustellaan niin vanhassa talossa, että täällä taitaa kaikki olla pinkopahvia. Meillä on siis paperinohut ovi erottamasta meidän keittiön paskanaapureiden keittiöstä ja kaikki kovaääninen puhe kuuluu läpi. Eli siis kaikki mitä minä päästän jääkaapin lähettyvillä suustani vapauteen on kyllä kuunneltavissa tuolla seuraavassa tuvassa. Meitillä on mikroaaltouuni oven suussa ja siihen on joku hätähousu suunnitellut ominaisuuden, että kun lämmitys on valmis niin se alkaa piipattamaan hetken kuluttua varoitusääniä siltä varalta, että eväät on unohtuneet. Koska en ainoastaan puhele sopimattomasti äidilleni hänen omasta lapsenlapsestaan, vaan olen myös ääneen itsekseni puhuja, niin aika usein lyhytpinnaisena ihmisenä karjun matkalla sille mikroaaltouunille, että voi lopettaa sen piipityksensä, että tiedän varsin hyvin appeeni olevan valmista. Puoliso alkoi tänään kyselemään olenko ollenkaan ajatellut miltä se mahtaa paskanaapureiden korvaan kuullostaa, kun meiltä kantautuu kimakka kiljunta:
 "Olen tulossa, olen tulossa, olen tulossa!"