Joulua kohden menossa vaikka ulkona sataakin vettä. Olen ihmetellyt vetämätöntä oloa ja tullut siihen tulokseen että on varmaan "kevätmasennus" koska se käpyrauhanen tai mikä lie serotiinin kerääjä on varmaan sekaisin kun on kurasta ja märkää ja pimeetä. Kauhulla ajattelen että jos se apatia mikä yleensä alkaa helmikuussa kestääkin tänä vuonna koko tämän mukamas talven. No, näillä mennään kun ei tässä oikeen muutakaan vaihtoehtoa ole. (Ja sitten kun ja jos sitä lunta tulee niin aion valittaa siitä että on liukasta ja kylmää ja mies on aina töissä ja ties mistä vielä)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti