Kuulun fasebuukissa yksinäisten äitien ryhmään ja siellä virtasi keskustelu vuolaana lihavista lapsista. Käsitin kysymyksen "Mitä ihmettä ajattelee ylipainoisen lapsen vanhemmat", kysymykseksi mitä ajattelee ylipainoisen lapsen vanhemmat? Menin siihen sitten vastaamaan ja sain hullunlehmätautisen korppikotkalauman niskaani. Täytyykö tämä nyt muuttaa K-18 blogiksi, kun tälläisia kauheuksia päästelen maailmalle. Kyllä lihava lapsi, luitte aivan oikein. Olen hirveän pahoillani, että kaikki viininpunaisella on suoraan netistä:
Hiekkalaatikkomafian ammattiyhdistyksen lehden toimituksesta, päivää. Soittelen sinulle koska saatiin juttuvinkki että teiltä kotoa löytyy sellainen ylipainoinen lapsi. Saataisiinko tulla tekemään haastattelu?
Kyllä, olen ylipainoisen lapsen äiti ja sanoisin heti alkuun että jos et halua tietää että mitä ajattelen niin älä sitten kysy niin tiedän olla vastaamatta. Minä olen kuvassa poseeraavan lapsen äiti. Äiti, jolle lapsi on jokaisena oppivelvollisuuden vuotenaan tuonut terveydenhoitajalta tiedoksiannon, että 10 kiloa olisi saatava pois.
Miten suhtaudut asiaan?
Olen sitä mieltä että on valitettavaa että ne lippuset toimitetaan kotiväelle kerran kokoon taitettuna sillä seuraamuksella, että lukutaidon saavuttanut lapsi voi sitten taidosta riippuen joko lukea tai tavata omat painotavoitteensa. Olisin ollut valmis uhraamaan omia pennosiani ja lahjoittamaan ilmeisesti määrärahojen puutteesta kärsivälle koululle kirjekuoria, mutta parisuhteeni rauhallisempi osapuoli torpeedoi hyväntekeväisyysprojektini.
Pidettäisiinkö keskustelu asiallisena ja kunnioitettaisiin toisiamme?
Jos mä kietaisen paskaa somaan karkkikääreeseen ja köytän sen silkkisolmukkeella niin edelleen sisusta on paskaa. Jos sieltä korulauseisiin verhoiltujen mielipiteiden takaa aistii, että kakkinameja on tullut väsättyä on meitsin ilmansuunnasta arvonantoa tarpeetonta varrota.
Oletko kuullut herkkupäivästä?
Kyllä, olen kuullut ja tutustunutkin V-V:n toveriin jolla seuraava kotona tapahtuva namutuokio taitaa olla vuonna 2018. Tämä kyseinen lapsonen meille tullessaan on valmis syömään mitä tahansa missä on sokeria, makeutusainetta, fruktoosia tai siirappia. Se tuntuu kauhean pahalta. Voisitko siellä lehdessä mainita että yritän sanoa että kun tenavansa päästää helmoistaan maailmalle on enää mahdotonta kontrolloida jokaista suupalaa.
Miltä tuntuu kun lapsesi syö, pelaa ja makaa?
Syö: Jos laittamani ape kelpaa laitan sitä uudelleen ja jos ei kelpaa, se tuntuu sellaiselta että ei kannata toistamiseen tätä sörsseliä kokkailla.
Pelaa: Pesisharjoitukset on viidesti viikossa, pelejä harvemmin. Jos V-V voittaa sakkinsa kanssa ottelunsa tuntuu siltä että olen ylpeä äiti. Kun V-V teki samassa pelissä kolme kunnaria olin h*lvetin ylpeä äiti. Jos V-V tiiminsä kera häviää olen ylpeä äiti, joka tuumii tässä kohtaa kasvatusta onnistuneensa, koska kotiin palaa lapsi joka ajattelee, että nyt hävittiin ja ensi kerralla ehkä voitetaan tai sitten ehkä ei. Että whatewer.
Makaa: Vetoaisin tässä kohtaa Mannerheimin lastensuojeluliiton suosituksiin siitä että pikku pilttien olisi hyvä tuutia. Minä ryökäle olen sen sitten antanut maata; nukkuuko rouva toimittajan lapsi kontallaan tai istuallaan, kysyn ihan uteliaisuuttani?
Me täällä toimituksessa liputetaan terveen, onnellisen ja turvallisen lapsuuden puolesta.
Meillä oli viime lumien aikaan flunssaa koko poppoolla. Jos me oltaisiin oltu terveitä liputtamalla niin täytyykokeilla kun seuraava räkätauti puskee niskaan. Käykö ihan minkä tahansa konsertin tai elokuvan lippu? Suomen lippua meillä ei ole.
Turvallisuudesta sanoisin että käänsin selkäni V-V:n ollessa alle yksivuotinen ja olen tosi, tosi, pahoillani että altistin lapseni epäturvallisuudelle ja loin tilanteen jossa lapsi löytyi lattialta. Olen kyllä levittänyt tietoa kaikille mahdollisille kuuntelijoille että se ihan oikeesti käy todella hätäisesti; hups heijaa, yksi varomaton hetki ja lapsi jokeltelee karvalankamatolla. Mä lupaan ja vannon, kautta kiven ja kannon että ikinä en enää anna kenenkään tippua pöydältä. (Poikkeuksena tilanne, jossa toinen on aikuinen ja kauheessa kännissä , koska pelkäisin satuttavani selkäni.) Muuten mörkö tai sudenkorento minut vieköön.
Onnesta sanoisin että kävin kysymässä V-V:ltä että "Ootko sä onnellinen?" vastaus oli että "Mitä v*tun kasvatusopasta sää olen taas lukenut?". Ipanani tuli kotvasen kuluttua pyytämään anteeksi ja kertoi olevansa onnellinen ja tiedottavansa jos tilanne muuttuu. V-V pyysi myös pikakelaamaan värssyn siitä miten on kerrottava pahasta olosta äidille, isälle, valmentajalle, mummolle, tädille tai ihan kenelle tahansa turvalliseksi kokemalleen aikuiselle. (Osaa kuulemmma virren jo, mutta ymmärtää haluani sen veisaamiseen.)
Itse en arvostelisi yhtään ylipainoista aikuista, vaan aikuista joka on kasvattanut ylipainoisen lapsen.
Ja lapsia saa sitten arvostella? Mää mietein ja mietein pääni puhki ja tulin aina samaan tulokseen että loppupeleissä arvostelun kohde on ylipainoinen lapsi. Lapsi jota vanhemman olisi muutettava koska hän on vääränlainen.
Peruskotiruoka on paras vaihtoehto
Meidän perheeseen toimitettiin malli joka eineksen edessä sanoo "Hyi! Mitä on ruuaksi?" Voisiko sen tuoda takuuhuoltoon ja saada takaisin sellaisena, että sille kelpaisi joku pikaruoka?
Lapset osaavat ohjattuna itse miettiä mikä on terveellistä ja mikä ei.
Onko nämä niitä neljävuotiaita, jotka tarhassa kertovat olevansa dieetillä?
Sinä pilaat lapsesi elämän syöttämällä sontaa
Jos toimittaja vihjailee taannoisesta "persikkapiirakka" - episodista niin vekarani ei sitä sontaa syönyt.
Mallit elämään otetaan kotoa
Täysin samaa mieltä; toiveissa on antaa linnunpoikaselleni pesästä lähtiessä mukaan suuri malli, että sinne elämään mahtuu ylipainoisetkin ihmiset.
Kaikenmaailman kaalikeitto, atkins ja karppausdieettien keskellä on hyvä palata back to basic.
Lapseni syö kaalikeittoa, tuttu on ainoastaan Ronald Atkinson ja eikö karppauksessa vältetä tavallista sokeria ja ranskanleipää? Pitääkö se kaalin keittäminen nyt lopettaa? Siitä tulee kyllä ihan karmiva löyhkä. Miten Mr. Beam vaikuttaa lapseni ylipainoon? Ja saako sokeria nyt antaa vai ei saa, menin jo ymmälleni.
Oletko kuullut ruokapyramidista?
Joo, se on sitä että laittaa kuusi mäkkärin hampurilaista alle ja viisi päälle ja sitten neljä ja pienentää kekoa kunnes tuloksena on ruokapyramidi. Ai, olin sitten taas asiaton. Laita vastaukseksi vaikka että "En kommentoi"
Ylipaino on lapsen pahoinpitelyä
Haista sinä kuule vaikka sellainen sonta.
Mitä olet itse mieltä tästä syntyneestä kohusta?
Olin vihainen, koska kohun pyörteissä unohdin nauhoittaa Bewerly Hillsin täydellisten naisten avausjakson. Huomasin että se tulee uusintana ja sitten lepyin.
Olen sitä mieltä että minä en ole äiti joka kykenee ottamaan lapsen asetilta sen toisen lihapullan pois, että sille kasvukäyrälle päästäisiin. Jos joku toinen osaa tehdä ylipainoisesta lapsestaan muottiin soveltuvan vaurioittamatta lapsen minäkuvaa tai psyykeä niin todella hyvä. Minä en se äiti ole...
