Ensin toivottelen Tervetuloa! uusille lukijoille
Napsaisin mukaan matkaan haasteen, jota leikitään seuraavilla säännöillä:
Kerran haastettua ei saa haastaa uudelleen.
1. Minkä yhden asian haluaisit muuttaa itsessäsi?
Tämähän osoittautui haasteelliseksi brobleemaksi heti alkuunsa. Pitkällisen pohdinnan ja puntaroinnin jälkeen päädyin arpomaan selän ja peräpukamien välillä. Toinen estää liian pitkällisen istumisen, yli kilon nostamisen, paikallaan seisomisen ja toinen tekee vessareissuista painajaista Idostreetillä. Edeltävässä postauksessa lupasin rajoittaa kakkahuumoria, mutta tästä peffajutusta on nauru kaukana. Päätökseni on, että pidän rohjon selkäni, mutta pliis, hus pois minusta persmarjat jollekulle toiselle kasvamaan. (Vaikka Rouva X:lle, joka päätti V-V:n kaverin äidin ominaisuudessa jakaa mielipiteitään lukiosta Minun Lapselleni. Että puhuppas vaan vielä toistamiseen Minun Lapselleni miten pienemmän keskiarvorajan lukiossa pääsee helpommalla ja mää manaan kupeidesi väliin
karmaisevan hemorroidin kannaksen toiselle puolelle kukoistamaan.)
2. Minkä yhden asian haluaisit muuttaa elämässäsi?
Voisinko mää olla semmoinen, ettei mua yhtään häiritsisi se seikka, että tässä postauksessa on tsiljoonaa eri fonttia ja mää en osaa muuttaa niitä. Toisaalta, jos mää en olisi mää, niin kenelle mun mutsi sitten toistuvasti huokailisi "Et voi olla tosissas"
3. Mistä haaveilet?
Synnin palkka on karmea, mutta sorrun ahneuden perisyntiin ja vaikka sain visiitille, niin kyllä mää haaveilen vieläkin suuremmasta sosiaalisesta ympyrästä.
4. Mikä sinusta tulee isona?
Sellainen, että kaikki vaatteet joutuu ostamaan Siwasta. (Käyn siis noutamassa selvää säästöä putiikista Elloksen paketin.) No vakavasti ottaen, olen juuri siinä missä haluan olla. Mitään muutosta ei kotiäidin ammatinvalintaan ole tulossa. Enkä ainakaan mene sinne Siwaan enää, koska niillä on niin tyhmät mainokset, että hävettää koko Siwan-täti menneisyys. Meidän pihamaalla kasvaa stressiorava, joka altistuu jatkuvalle uhkailulle: "Nyt näytät mulle sitä tuplabonusta niillä karvaisilla rotankäpälilläsi tai nautiskelit juuri viimeisestä siemenestä minkä mää sulle ostin!"
5. Mikä on lempiruokasi?
Jos siinä on sokeria niin kyllähän mää syön sen.
6. Haluaisitko matkustaa kuuhun?
Ahtaanpaikankammoisena en missään tapauksessa.
7. Mitä tekoasi et kadu?
Me pantiin siipan kanssa (no en mitään semmoista ajatellut) tavarat yhteen parissa viikossa. (Ja kolmessa viikossa panin puolison tavarat vähentymään noin yhteen ) Me luotettiin intuitioon ja muutettiin ensin yhteen ja sitten tutustuttiin. Se olisi voinut poskelleen, mutta reippaasti yli vuosikymmen jälkeen voin rehellisin mielin sanoa, että päivääkään en kadu.
8. Mitä tekoasi kadut?
Viimeksi taisin katua, että aikoinaan lyötiin rukkaset naulaan lapsettomuushoitojen kanssa. Kun sain sen Maijan kylään ja Maijan mukana tuli jälkikasvu, joista toinen malli oli vauvanpehmoinen ja toinen malli sellainen, joka ei syöksenyt suustaan yhtään ilkeää tai sarkastista kommenttia, niin sitten se iski, toive tehdä tehty tekemättömäksi. Vanhoilla päivilläni olen huomannut, että kun antaa epämiellyttävän tunteen vaan tulla ja märeksii sen ja jatkaa eteenpäin niin pääsee helpommalla. En kieltänyt itseltäni surua, jonka mää luulin olevan monen talven takaisia lumia ja annoin itselleni luvan katumiseen.
9. Missä haluaisit asua?
Voisiko meidän kotipesän ja siskojeni himan välistä poistaa kartasta ison siivun?
10. Tilaatko/ostatko mitään lehtiä?
Juuri nyt ei tilaamalla tule kuin Seiska (Laajat tv-osiot on puolustus). Oikeasta kaupasta (ei siis Siwasta) täydellä euroilla mukaan ostoskärryyn pääsee Toivekoti ja Puutarha ja Landhaus Living. Kirpparilta tai kirjastosta matkaan tarttuu oikeastaan kaikki poissulkien Tekniikan maailman ja sen toisen maailman tyyppiset julkaisut. Niin ja Hanuri lehteä en lue enkä lainaa vaikka yleensäainaniinjärkeväpuolisoni sitä välillä meitsille kirjastossa kiikuttaa.
11. Miksi halusit vastata juuri näihin kysymyksiin?
Halusin jatkaa haastetta eteenpäin, koska Elämän kultahippusten kirjoittaja oli nähnyt vaivaa postauksen laatimisen. Täytyihän tätä nyt sitten jatkaa.
Ja nämä dilemmat mää lähettäisin matkaan maailmalle:
1.Jätskiannos, millä kuorrutetaan?
2.Ota lähin kirja ja kolmannen sivun kolmas lause. Mitä juuri lukaisit?
3. Jaajo palaa Aamulypsäjäksi. Ajattelitko juuri, että upeeta ja mahtavaa vai Mitä? kuka?
4.Jos sää saisit vetää aamutreenit Jokereille niin minkälaiset ne olisi?
5.Muna, vaalean vai tumman leivän päälle?
6.No mitä ihmettä? Hesari julkaisi tietokoneesi sivuhistorian artikkelissaan. Löytyykö sieltä mitään, jonka olisit halunnut deletoida ennen paljastusta?
7.Mää olisin karppaaja ja pitkäkyntinen voro. Pelastaakseni sinut mää justiinsa käväisin ja varastin sun sokerivaraston. Koska arvelet huomaavasi rikokseni?
8.Jyrki Katainen sai kotiäitien työllistämisen lisäksi toisenkin mahti-idiksen; Koko kansa oli töllöön pantava. Pakko osallistua tositeevee ohjelmaan, mihin ohjelmaan oma hakemuksesi lähtee?
9.Älä säikähdä, sun ei tarvitse vetää yllesi tekokuitutrikoista kondomintiukkaa haalaria, mutta jos sää saisit supersankarilta yhden voiman, niin mikä tarttuisi matkaan?
10.Kalvoiko mieltäsi yhtään epäilys siitä, että ne Mayat laskivatkin oikein, eikä kyseessä olisikaan ollut se, että kivestä loppui tila?
11. Kerro minulle uteliaalle jotain, jota en ymmärtänyt kysyä.
En nyt osoita näitä kenellekkään, mutta pliis, ottakaa joku ne matkaan. Muuten mää masennun ja porata tihrustan ja siippa joutuu lohduttelemaan meitsiä sillä, että kaikki on aleostoksilla. (Ainaniinjärkeväpuoliso on miettinyt jo lohdukkeen valmiiksi.) Ja mää näitä kyssäreitä oikein mietinkin. Ainakin tunnin, joka muuten netin mukaan on laadukkaaseen postaukseen käytettävä minimimäärä. Tästä taisi siis tulla pikaisesti suoritetun (viitosen matikalla) laskelman mukaan ainakin jo Kikin laatupostaus numero kakkonen.
Tähän loppuun vielä: oikealla tyhmän Siwa oravan kuva, joka tekee mitä käsketään. Ja vasemmalla meidän omatahtoisen Kurren kuva, joka ei taivu uhkailemalla tai kiristämällä muiden tahtoon. Tai jonka käpälät ei taivu. Koska mää olen peittänyt perheenjäsenten pärstät niin peitin nyt sitten meitin lemmikinkin. Hän ei normaalisti käytä arskoja. Kuvan tyhmästä Siwa oravasta olen ottanut suoraan Siwasta ja jos te siellä haluatte lähetellä jotain tekijänoikeuslaskuja niin ottakaa vaan suoraan niistä ylitöistä, joita mää siellä (meinasin sanoa perse ruvella, mutta kun piti niitä pyllyjuttuja rajoittaa) kovasti uutteroin, ilmaiseksi. Ja jos te haluatte nyt tämän runsaan Siwan hokemisen jälkeen ehdotella jotain blogiyhteistyötä niin pitäkää roinanne, siellä mitään kivaa ole. Ja pitäkää se opetettu oravaisenne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti