perjantai 12. lokakuuta 2012

Itsensäpaljastamista

     

                                                               Ensin ihan hirveesti Tervetuloa uudelle lukijalle!!!

                                     Nappasin itselleni mukaan ideoiden ja maistuvaisten
                                     ruokaohjeiden lisäksi "Kerro itsestäsi kahdeksan asiaa" haasteen. Ottakaa kaikki
                                     halukkaat tämä kiertoon; mää haluan lukea Teistä kaikista. Ja tässä oma luettelo;
                                 

 1.                                 Mää haaveksin, että Johanna Tukiainen pyyhältäisi asukkaaksi Big Brother taloon.
                                     Kattelisin Tuksua päivät pitkät telkusta ja yrittäisin imeä itseeni edes murusen sitä
                                     järjetöntä itsevarmuutta. Sontaa sataa niskaan saavitolkulla ja Tuksu vaan
                                     porskuttaa eteenpäin. Eniten mää haaveilen ystävästä. Mää olen ylettömän
                                     kiitollinen, että olen löytänyt "blogikavereita" ja tunnen tästä syystä itseni paljon
                                     vähemmän kummajaiseksi. (Enkä mää saisi vinkua, kun mää sain yhden teistä
                                     naamakirjakaveriksikin.) Silti mää ahnehtisin sellaisen liveversionkin; yli 18 v,
                                     samaa sukupuolta ja puhuu suomea. Mää en pärjää på svenska. Ottakaa kiinni, jos
                                     sellainen on jossain irrallaan. Mää lupaan huolehtia siitä hyvin.

2.                                  Mää en astu jalallani suihkuun kuin äärimmäisessä hädässä jos mää olen yksin
                                     kotosalla. Leffoissa aina tapahtuu jotain hirveetä karmeeta, kun joku pahaa
                                     aavistamaton raukka on pelkkä suihkuverho puolustuksenaan. Eikä mulla olisi
                                     sitäkään suojakilpeä, kun meillä on suihkukaappi. Sitä olisi vaikeempi repästä olmin
                                     värisen figuurin peitoksi.

3.                                  Mää kevätmasennun joka vuosi. Mää kummastelen, että mikä mua vaivaa ja  
                                     sitten huomioitsen kalenterin päiväyksen. (Voin kyllä vajota masennusmonttuun
                                     syys, talvi tai kesäkaudellakin.)



                                                                      Tammikuussa voi blogi näyttää tällaiselta.



4.                                  V-V:n kaverit perusti meitsille facebuukkiin fanclubin. Mää tuumailen äitiyteni
                                     heikkoina hetkinä = päivittäin ainakin muiden kakaroiden tykkäävän vaikka oman
                                     piltin mielipiteet meikäläisestä koostuu v*ttu painotteisista virkkeistä. Tai sanoo ne
                                     V-V:n toveruksetkin, että sulla on "V*tun helmi mutsi", mutta se ei ole paha Vee.

5.                                 Mää arastelen ankarasti toisten blogeissa kommentoimista, etten mää vaan
                                    näppäile mitään minkä voi tulkita v*ttuiluksi. (Mikä ihmeen kirkkovenepäivä
                                    mulla nyt on?)  Mää olen noussut jopa kesken yön pimeiden tuntien tarkistamaan,
                                    ettei vaan ole väärinymmärryksen vaihtoehtoa. Vastaisuuden varalle mainitsen, että
                                    koskaan ole tarkoitus olla ilkeä. Tai siis ei ole tarkoitus olla ilkeä kenenkään
                                    blogissa... normielämässä saattaa joskus lipsahtaa ämmäpuolelle. (Pms)

6.                                 Mää en juo mitään missä on prosentteja ja jostain syystä häpeän sitä. En oikein tiedä
                                    miksi. Olen vetäissyt perseet olalle kahdesti; toisella kerralla kunnon soosseja todisti
                                    äiti ja toisella kertaa anoppi. Viina on viisaiden juoma; ei siis Kikin. Jos se perse
                                    jonain päivänä laskeutuu sieltä harteilta niin voin muuttaa mielipidettäni. Toistaiseksi ei
                                    mitään mehualimpskaacappucinoa tehoisampaa itselle. Muut saa kyllä ryystää vaikka
                                    kaksin käsin; mää en tuomitse.

7.                                 Mää kävin viimeksi kampaajalla 18-vuotiaana. Mää pelästyin niin paljon, että en ole                    
                                    sen jälkeen käynyt. Mittariin tulee marraskuussa 40, joten on siitä muutama vuosi...
                                    Vieläkin, aikojen jälkeen, havaitessani kyseisen uroteon suorittajan, musta näyttää
                                    ihan kuin sen rouvan kädet alkaisi muistuttaa Saksikäsi-Edwardia. Tuntuu, että kohta
                                    se kampittaa meikäläisen Lidlin lattialle ja pyöräyttää mun päähän samanlaisen
                                    ampiaispesän kuin äidilläni on rippikuvassaan....

8.                                Olin yli kolmekymppinen, kun aloin avautua koulukiusatun taustastani. Minähän olen
                                   ihminen, joka ei paljoa pidättele. (Jaa, ette ole huomanneet...) Koska mää kertoilen
                                   avoimesti likimain kaikesta (en musiikkimausta ja puolipaneeleista)  on
                                   poikkeuksellista, että kouluvuodet saa mun leipäläven sulkeutumaan. Yleensähän se ei
                                   ole ummessa edes nukkuessa, koska kuulun kuorsaajien kuuluvaan kerhoon.
                                   Niin ja yhtään vieraammassa seurassa Kikistä kuoriutuu totaalinen tuppisuu...


                                  Mää kun heittäydyin eioolivekaverii-koulukiusattu-masennus-linjalle niin varustan taas
                                           postauksen loppukevennyksellä:  Kiki vastaan jähmettynyt suklaakastike;
                                                                                            Kiki voitti.


                         

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti