torstai 16. elokuuta 2012
Viitosen matikalla tiistaina
Mää luulin että nyt mää sen tein; Vuoden Äiti kilpailussa kärkisijoilla jos ei peräti ensimmäisenä maalissa. Katsokaa nyt; ihan sävy sävyyn - match to match (onkohan tää nyt oikein kirjoitettu kun engelska on meitsille ensisijaisesti englannin lakritsa ja prinssi William seiskassa) olen varustanut lapseni opintielle, kynät ja kaikki.... Siinä kun sitten aamusella innolla esittelin (voiton maku jo kielen päällä) visuaalista urotekoani kehuja kerjäten niin V-V pudotti mut maankamaralle ärähtämällä "V*ttu mutsi, sä et voi olla tosissas." ja uusi mahalasku seurasi kun kysyin että voitaisko me jatkaa tapaa että halataan kouluun lähtiessä ja vastaus oli että "V*ttu, halaa keskenäs". Aloinpa siinä sitten aikani kuluksi räknätä (viitosen matikkataidoilla) sormiani apuna käyttäen että aikamoisen mittava prosentti meidän kommunikaatiosta on pitoisuudeltaan Veetä. Mä päätin luottaa Matti Nykäseen ja uskoa että "V on tyylinä toimivin" ja aprikoin et hei, se sentään puhuu mulle ja se pyysi valuttaa kouluun lähtiessään; "Mutsi hei; mä tarVisin neljä egee" eikä siinä ollut kun yksi v ja eikä sekään ollut se piparin synonyymi ja antoi halata noin nanosekunnin että eikös se vähän niinku tarkota et mutsi sä oot ihan ok...?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti